Mainos

Muistisairaan omainen: Pitkäaikaispotilaita kohdellaan huonosti

Markus Löfströmin veli diagnosoitiin muistisairaaksi tämän ollessa vasta 58-vuotias. Veljensä asioista huolehtimisen ohella Löfström toimii Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksessa. Omien kokemustensa lisäksi hän on kuullut surullisia tarinoita muistisairaiden hoidosta.

– Etsiessäni kaksi vuotta sitten sopivaa hoitopaikkaa veljelleni kiersin useissa Helsingin hoitopaikoissa, mutta sopivaa ei tahtonut löytyä. Onneksi lopulta löytyi paikka, jossa veljeni ainakin tällä hetkellä saa hyvää hoitoa, Markus Löfström huokaa.

Kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri. Löfström kertoo tietävänsä useita paikkoja, joihin hän ei missään nimessä omaistansa haluaisi.

– Tiedän muun muassa tapauksen, jossa eräs potilas sidottiin kiinni tuoliin, koska tämä oli levoton. Hänen oli määrä päästä ulkoilemaan, mutta varta vasten paikalle tullut ulkoiluttaja lähetettiin pois, koska levoton mies olisi kuulemma tullut entistä levottomammaksi ulkona. Vangeillakin on oikeus päivittäiseen ulkoiluun, mutta muistisairailla ei, Markus Löfström tuhahtaa.

Hän arvelee, että vastaavankaltaiset tilanteet johtuvat siitä, että alalla ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, joka olisi koulutettu hoitamaan nimenomaan muistisairaita. Hänen tietojensa mukaan useissa pitkäaikaispaikoissa henkilökunta myös vaihtuu syystä tai toisesta tiuhaan, mikä osaltaan aiheuttaa ongelmia.

– On paljon hoitajia, jotka eivät yksinkertaisesti osaa kohdata muistisairasta. Henkilökuntavajetta ja osaamisen puutetta korvataan helposti rauhoittavilla lääkkeillä. Pitäisi pitää mielessä, että vaikka ihmisen muisti ei pelaakaan, hänen älykkyydessään ei välttämättä ole mitään vikaa, Löfström huomauttaa.

Aikainen diagnoosi tärkeä

– Veljelleni kävi, kuten muistisairaille usein käy; diagnoosi tehtiin vasta sitten, kun tauti oli päässyt etenemään niin pitkälle, että veljeni eksyi kotikaupungissaan, Markus Löfström kertoo.

Hänen mukaansa muistisairauksista kärsii tietämättään valtava määrä ihmisiä, mutta oireita hoidetaan usein niin kuin ne liittyisivät johonkin muuhun sairauteen.

– On hyvin yleistä, että muistisairauksiin liittyy alkuvaiheessa masennusta. Usein käy niin, että lääkärit eivät tunnista oireiden alkuperää, vaan hoitavat sairautta masennuksena pitkään ennen kuin oikea diagnoosi löytyy, Löfström sanoo.

Hän muistuttaa, että olisi ensiarvoisen tärkeää tunnistaa oireet mahdollisimman nopeasti, sillä mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmin muistisairauden kanssa pystyy elämään.

– Lisäksi suosittelen vertaistuen hakemista paikallisesta Alzheimer-yhdistyksestä, sillä muistisairaan omainen palaa hyvin helposti loppuun, Löfström päättää.

Studio55/Elina Rantalainen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.