Muisti pätkii, milloin pitää huolestua?

Jokainen meistä lienee joskus kadottanut tavaran tai unohtanut jonkin paikan nimen. Neurologi, lääketieteen tohtori Kati Juva toteaa, ettei tällainen satunnainen unohdus viittaa muistihäiriöön.

− Muisti muokkaa ja käsittelee asioita ja tallentaa niitä prosessin kautta, ei sellaisenaan. Muisti ei siis ole täydellinen arkistokopio asioista. Huolestuttavaa ei ole, että silloin tällöin unohtaa, mitä on puhuttu, Juva aloittaa.

Erityisesti nimimuisti häviää itse kultakin joskus. Puolituttujen nimien unohtelu ei ole Juvan mukaan millään lailla vaarallista.

Nimien unohtelu selittyy puheen oppimisen mekanismin kautta. Suurin osa puheesta koostuu sanoista, jotka ihminen on oppinut jo lapsena. Sen sijaan nimet, lähipiiriä lukuun ottamatta, opitaan jälkeenpäin. Täten ne eivät ole niin sanotusti yliopittuja kuten muu sanavarasto.

− Usein puhutaan asioista, jotka muutkin tietävät. Mutta jos nimeä ei tiedä, sitä ei voi arvata kontekstista. Nimille ei ole minkäänlaisia synonyymeja.

− Suurin osa ihmisistä puhuu niin, että joku sanaa jää uupumaan välistä, eikä siihen kiinnitetä mitään huomiota, Juva lisää.

Häviävät tavarat

Mitä tulee tavaroiden kadottamiseen, osa meistä on hajamielisempiä kuin toiset. Joillakin on taipumus hävittää kolmet hansikkaat per talvi; ne vain jäävät jonnekin.

Myös se, että etsiskelee pikkuesineitä kotona, on normaalia. Silmälaseja ainoastaan lukulaseina käyttäviltä ne tuntuvat olevan aina hukassa.

− Silloin on syytä huolestua, jos alkaa hukata toistuvasti arvoesineitä, esimerkiksi pankkikortin tai käsilaukun, tai jos ne alkavat löytyä oudoista paikoista, kuten jääkaapista tai pyykkikoneesta.

Mitä on normaalia unohtaa?

Arjen ja työelämän kiireen keskellä on normaalia unohtaa jotain, minkä oli aiemmin luvannut tehdä. Hälytyskellot soivat siinä vaiheessa, kun ihminen on itse vakuuttunut siitä, ettei ole koskaan mitään luvannutkaan.

− Yleensä huolestuttavampaa on se, että unohtaa jotain mitä on tapahtunut kuin jotain, mitä on puhuttu tai luvattu tehdä, Juva sanoo.

Iän myötä niin sanottu asioiden tahaton mieleen painaminen heikentyy ihmisellä luonnostaan. Jos esimerkiksi ajat autoa ajatuksissasi, et välttämättä muista, oliko jossain risteyksessä punaiset valot, vaikka varmasti ajoit niistä oikein.

− Jos sen sijaan sanotaan joku tärkeä juttu etukäteen, kuten että Jussi tulee hakemaan punaisella autolla, niin sen kyllä muistaa, Juva vertaa.

Työuupumus kuormittaa muistia

Jos oman muistin toiminta huolestuttaa, Juva kehottaa hakeutumaan ammattilaisen vastaanotolle.

− Varhaisessa vaiheessa ihmisen oma käsitys tilanteestaan on hyvä. Pidemmälle edetessä käsitys sairaudesta häviää.

Muistiongelmien taustalta ei välttämättä löydy alkavaa muistisairautta. Työuupumus on tekijä, joka kuormittaa usein työikäisten muistia.

− Kysyn muistitutkimuksiin tulevilta, että onko heillä olo, että muistin kanssa on oikeasti hankalaa, vai voiko asia selittyä elämäntilanteella. He vastaavat usein, että kyllähän tämä elämä on vähän sekaisin.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen

Pidä huolta muististasi