Mainos

Mistä kaikesta muistinmenetys voi johtua? Lue neurologin vastaus

Aivorappeumiin liittyviä muistisairauksia diagnosoidaan yhä enemmän väestön ikääntyessä, mutta monet muutkin asiat voivat aiheuttaa muistihäiriöitä.

– Aivoverenkiertohäiriö, aivokasvain tai mikä tahansa aivojen muutos voi vaikuttaa muistiin, jos se kohdistuu aivojen oppimis- ja muistialueille, sanoo neurologian erikoislääkäri, dosentti Anne Koivisto.

Aivorappeumasairauksissa muisti heikkenee pikku hiljaa sairauden edetessä. Vasta sairauden vaikeammassa vaiheessa nykyinen identiteetti voi vähitellen kadota mielestä ja muistisairautta poteva henkilö saattaa palata muistoissaan lapsuuteensa.

Ei kuitenkaan ole tyypillistä, että ihminen menettää identiteettinsä täysin.

Aivovammat voivat aiheuttaa muistihäiriöitä

Muisti voi vaurioitua myös aivovamman myötä. Silloinkin on harvinaisempaa unohtaa kokonaan oma identiteettinsä. Aivovamman saanut voi akuuttivaiheessa esimerkiksi unohtaa tämänhetkisen tilanteensa.

– Akuuteissa aivovammoissa orientaatio itseensä, aikaan ja paikkaan voi kärsiä.

Oireet ovat yksilöllisiä ja ne riippuvat aivovamman paikasta ja vakavuudesta. Täydellinen muistinmenetys on kuitenkin harvinaisempaa ja ohimenevää.

Aivovamman aiheuttamista tiedonkäsittelyn ongelmista on mahdollista toipua, kuitenkin alkutilanteesta ja oireista riippuen, ajan kanssa ja neuropsykologisen kuntoutuksen avulla.

Nuoremmilla aivoilla on paremmat mahdollisuudet toipumiseen, mutta myös vanhemmilla ihmisillä aivojen toipumiskyky voi olla hyvä.

– Aivojen toipumiskyky, muovautuvuus, riippuu siitä, miten paljon on tullut ikämuutosta, onko nuorena opiskellut ja vaivannut aivoja, eli miten tiiviiksi hermoverkot ovat muodostuneet.

Tilapäisiä ja ohimeneviä muistihäiriöitä voi tulla monesta syystä

Hyvälaatuisesta ohimenevästä muistinmenetyksestä (transientti globaali amnesia, TGA) puhutaan, kun muistinmenetys kestää alle vuorokauden – usein paljon lyhyemmän ajan.

Sen syntymekanismia ei täysin tunneta, mutta tällaiset muistinmenetyskohtaukset paranevat itsestään, eivätkä ne ole vaarallisia.

Myös masennus, uupumus, unen puute, muut sairaudet, ravitsemukselliset ongelmat ja päihteet vaikuttavat keskittymiskyyn ja tarkkaavuuden ylläpitoon. 

– Oppiminen heikkenee, ja henkilö kokee muistivaikeutta, vaikka taustalla ei ole varsinaista muistisairautta.

Joissakin psykiatrisissa sairauksissa ihminen voi hetkellisesti elää toisessa todellisuudessa, mutta tällaisissa tapauksissa tilaa voidaan hoitaa lääkehoidolla.

Muisti paremmaksi arjen tehokeinoilla

Miten muistia voi virkistää arjen kautta? Katso Studio55.fi-ohjelmassa vierailleen muistikerhon vetäjä Aino Ylä-Jarkon vastaus.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.