Mainos

Milloin kuulo kannattaa tutkituttaa? Älä ohita näitä merkkejä

Iän aiheuttama huonokuuloisuus eli ikäkuulo on yleinen terveysongelma. Huonoa kuuloa ei usein myönnetä, vaikka merkit ovat näkyvissä arkisessa elämässä.

Yleensä ikäkuulo tulee esiin arjessa ihmisten välisissä keskustelutilanteissa, kertoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja ja korvalääkäri Pekka Lapinleimu. Huonokuuloisen on vaikea saada toisen sanoista selvää.

– Varsinkin jos keskustelevia ihmisiä on useita ja on vähän taustameteliä, niin vaikka puheen kuulee, sen erotuskyky on huono.

Keskusteluongelmat voivat ilmetä läheisten kanssa tai vaikka kirjastossa, terveyskeskuksessa tai apteekissa asioidessa.

Ikäkuulosta voi kertoa myös se, että esimerkiksi television äänenvoimakkuuden tasosta tulee jatkuvasti eripuraa kotona, tai että naapuri valittaa television melusta. Tai jos ovikellon ääntä tai puhelimen soittoääntä ei enää kuule.

Aiheuttaa jopa syrjäytymistä

Jos kuulovika on merkittävä, saattaa se aiheuttaa kärsijälleen myös ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa syrjäytymistä.

– Työikäiset usein pinnistelevät huonon kuulon kanssa, mutta seniorit rupeavat väistämään näitä tilanteita. He jättävät vaikkapa vapaaehtoistyöt, konsertit ja erilaiset kutsut väliin, koska he kokevat olevansa ikään kuin ulkopuolella, Lapinleimu sanoo. 

Kuulokoje parantaa elämänlaatua

Korvalääkäri Pekka Lapinleimun mukaan huonokuuloisuutta peitellään – ja turhaan. Kuulolaite on pelastaa monen arjen ja on jopa silmälasejakin tärkeämpi apuväline. Sillä pääsee sosiaaliseen elämään mukaan. 

– Usein kuulokojeen saamisen jälkeen liikkuminen kodin ulkopuolella lisääntyy, käydään harrastuksissa ja kirkossa. Mitä pidempään on poissa normaalista toiminnasta, sitä hankalampaa se lähteminen on.

– Ihminen kärsii usein viisi tai jopa kymmenen vuotta hitaasti edenneestä huonosta kuulosta ennen kuin hakeutuu kuulokuntoutukseen. Viivästymä ei johdu siitä etteikö kuulokojeita olisi vaan siitä, ettei myönnetä huonoa kuuloa, Lapinleimu sanoo. 

Salakavalaa kuulon huonontumista ei aina edes tiedosteta. Luullaan, että porukassa ei jostain muusta syystä enää pärjätä tai muiden puhumia asioita ei ymmärretä. Seniori saattaa ajatella, että nykynuoriso puhuu epäselvästi, heinäsirkkoja ei enää ole tai ettei lapsenlapsen heleästä äänestä saa jostain syystä selvää.

Elämäntavat vaikuttavat

Lapinleimun mukaan ikäkuuloa voi verrata ikänäköön. Pitkään eläessään ihminen rappeutuu vuosien mittaan. Ikäkuulon kehittymiseen vaikuttavat perinnölliset tekijät, kuten myös ruokavalio, kolesteroli, tupakointi sekä meluvammat.

– Kaikki nämä rappeuttavat sisäkorvaa ja myös kuulohermoa. Myös aivot ovat keskus, joka muokkaa kuuloaistimusta.

Kaikkein tärkein tekijä on kuitenkin ikä – merkkejä alkavista ikäkuulomuutoksista voidaan havaita jopa viisikymmenvuotiailla.

– Lähes puolella 50-65-vuotiaista on kuulovika, mutta ei välttämättä tarvetta kuntoutukselle eli kuulokojeelle. Kyseessä voi olla toisen korvan merkittävä vika, mutta toisella vielä kuulee. Yleensä ikäkuulon muutokset ovat hyvin symmetrisiä ja tulevat molempiin korviin. 

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.