Mainos

Miehen oudoille mielialan vaihteluille löytyi yllättävä syy

Diabetes voi edetä huomattavan pitkälle ennen kuin potilas havahtuu, ettei kaikki ole kunnossa. Kun J-P Savolainen sai diagnoosin, miehen verensokeriarvot huitelivat kolminkertaisissa lukemissa.

J-P Savolainen alkoi huomata muutoksia terveydentilassaan puoli vuotta sitten. Ensimmäinen yöllinen herätys oli kaikkea muuta kuin lempeä: pohkeet vääntyivät yks kaks tuskaiseen kramppiin.

− Olimme käyneet työporukan kanssa ulkomailla. Mietin, että koska en ole aiemmin lentänyt niin paljon, voisiko kramppi johtua siitä.

J-P selvitti internetistä, että taustalla voi olla huono nesteiden kierto ja magnesiumin puute. Magnesiumtabletit eivät kuitenkaan tuoneet kramppeihin helpotusta. Yöralli oli vasta alussa.

− Olen luonnostaan hyväuninen, minun ei ole ikinä tarvinnut herätä yöllä. Mutta sitten aloin herätä siihen, että janottaa ja täytyy mennä vessaan. Lopulta havahduin vain tuntemukseen, että jotain on vialla.

Tänä päivänä J-P tietää, että kaikki edellä mainitut ovat klassisia diabetesoireita. Tilanteen keskellä hän ei osannut epäillä mitään vakavaa.

− Laitoin kaiken uuden työpaikan aiheuttaman stressin piikkiin. Ajattelin, että kroppa vähän reagoi, kun herään yöllä ja mietin työasioita.

Sokeriarvot huipussa

Oireita oli ehtinyt kestää jo tovin, kun J-P:n mieleen alkoi hiipiä ajatus mahdollisesta diabeteksesta. Tauti ei ollut itsessään vieras: suvussa on esiintynyt sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta.

Totuus paljastui lopulta uuden työpaikan työhöntulotarkastuksessa.

− Verensokeriarvojen normaaliasteikko on neljästä kuuteen. Minulla arvo oli viidentoista kohdalla, eli kolminkertainen. Käsitin, että arvot olivat olleet jo pidemmän aikaa koholla. Stressi saattoi laukaista vahvat oireet.

Tieto diabeteksesta oli hienoisesta epäilyksestä huolimatta yllätys. Taudin kanssa eläminen ei ollut J-P:lle tuttua, sillä perhepiirissä asiasta ei ollut pidetty suurta melua.

− Eniten pelotti se, ettei tässä vaiheessa vielä tiedetty, onko kyseessä ykkös- vai kakkostyypin diabetes. Koko viikonloppu meni netissä. Avovaimo luki, että tauti voi johtaa kuolemaan, jos sitä ei hoida. Tietysti myös hän säikähti.

Diagnoosi tarkentui

Koska J-P:n verensokeriarvot huitelivat pilvissä, hoito aloitettiin sekä tablettilääkityksellä että insuliinilla. Insuliinin tarkoitus oli pudottaa verensokeri normaalille tasolle ja täten eliminoida suurin riski.

J-P löysi nopeasti kaksi kertaa päivässä nautittavien tablettien ottamiseen rutiinin. Diabeteshoitaja opasti osaltaan insuliinikynän käytössä.

− Silti tunsin itseni tässä vaiheessa aika haavoittuvaiseksi. Sitä on kuvitellut, että on aina terve, ja sitten tulee nurkan takaa tällainen. Joku osa minusta ei toimi, ja siihen täytyy syödä lääkkeitä.

− Kolmen kuukauden päästä selvisi, että kyseessä on todennäköisesti kakkostyypin diabetes. Vuodenvaihteessa asia varmistui, J-P kertaa helpottavan uutisen.

Elintavat remonttiin

Diabeteksen kokonaisvaltaisessa hoidossa potilaan oma panos näyttelee tärkeää osaa. J-P keräsi tahdonvoimansa ja sitoutui lääkärin ohjeisiin.

Katse kääntyi sekä jääkaapin sisältöön että liikkumiseen. J-P:llä oli kertynyt hieman ylimääräistä diabetekselle altistavaan paikkaan, vyötärön alueelle.

− Jätin sokerit pois ja aloin välttää turhia hiilihydraatteja, kuten perunaa, pastaa ja riisiä. Annoskoot pienentyivät ja ruokailut muuttuivat säännöllisiksi. Aloin myös urheilla säännöllisesti.

Muutoksen myötä kaikki meni uusiksi elämänarvoja myöten. J-P työsti päässään oivallusta, ettei kyseessä ole hetkellinen dieetti, vaan loppuelämä.

Eroon insuliinista

Puoli vuotta diagnoosin jälkeen J-P voi ilokseen todeta, että sitkeys kannatti. Miehen terveys on kohentunut monella tapaa: kropasta on lähtenyt yhdeksän kiloa, olo on virkeämpi, kunto parempi ja asiat kiinnostavat eri tavalla.

− Ennen olin iltaisin väsynyt ja hermostuin helposti. Jotkut asiat alkoivat vaan ärsyttää ihan turhasta syystä. Tämä johtui suoraan verensokerista, J-P tajuaa nyt.

Paras uutinen on kuitenkin se, että verensokeri pysyy tällä hetkellä kontrollissa pelkällä tablettilääkityksellä: Yksi yhden gramman tabletti aamulla, kaksi illalla. Lääkärin mukaan on mahdollista, että ajan myötä nämäkin määrät vielä laskevat.

J-P on joka tapauksessa hyväksynyt, että lääkitys ja uudet elämäntavat ovat tulleet jäädäkseen.

− On itsestä kiinni, miten diabeteksen haluaa hoitaa. Olen itse kelannut läpi, että kyse on lopulta minun elämänlaadustani.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.