Mainos

Laki estää Jussia saamasta munuaista – ”Aivan älytön tilanne”

Eläviltä luovuttajilta saatujen munuaissiirrännäisten määrää halutaan lisätä Suomessa. Vielä tällä hetkellä esimerkiksi Jussi Laakkonen joutuu käymään hengissä säilyäkseen dialyysihoidoissa, vaikka luovuttaja olisi tiedossa. Mahdollista lakimuutosta käsiteltiin Studio55.fi-lähetyksessä.

Jussi Laakkonen on saanut elämänsä aikana kaksi uutta munuaista. Viimeisin, vuonna 1996 siirretty, toimi hyvin noin 19 vuotta. Viimeisen vuoden ajan Laakkonen on kuitenkin joutunut jälleen elämään dialyysihoitojen varassa niin kuin lähes 2 000 muutakin suomalaista vuosittain.

– Se on sitä, että käyn sairaalassa kolme kertaa viikossa. Joka kerta hoito kestää neljä ja puoli tuntia. Se puhdistaa verestäni kuona-aineet, ja sitten voin välipäivät elää suhtkoht normaalia elämää, Laakkonen kertoi lähetyksessä.

Erikoista Laakkosen tilanteessa on se, että hänellä kyllä olisi valmis luovuttaja, jonka tarjoamalla munuaisella hän voisi lopettaa dialyysissa käymisen ja elää luultavasti vuosikymmeniä ilman munuaisongelmia. Laki kuitenkin estää sen.

– Ex-kihlattuni haluaisi luovuttaa munuaisensa minulle. Käynnistimme tutkimukset, mutta kun selvisi, että meillä ei ole enää yhteistä jääkaappia, jota tämä nykyinen laki edellyttää, homma katkaistiin siihen. Se oli minulle henkilökohtaisesti aika kova pettymys. Olin jotenkin laskenut sen varaan, että saan sen munuaisen.

"Lainkohtaan tarvitaan muutos"

Munuaisensiirtojonossa on Suomessa koko ajan 300–400 henkilöä. Viime vuonna munuaisensiirtoja tehtiin 245. Vaikka se on ennätyksellisen paljon, jonossa on jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin siirtoon sopivia munuaisia on tarjolla. Jotkut joutuvat odottamaan elintä vuosia, ja joka vuosi viisi–kymmenen prosenttia elinsiirtoa odottavista kuolee.

Siirrännäisten saatavuutta voitaisiin parantaa elävien luovuttajien avulla. Suomessa viime vuonna valmistuneessa, elinluovutusta ja elinsiirtoja koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa otettiinkin tavoitteeksi lisätä eläviltä luovuttajilta tehtyjä munuaisensiirtoja vuoteen 2020 mennessä noin 50:een vuodessa. Nykyään tällaisia luovutuksia on Suomessa vain noin 10–15 vuodessa eli muutama prosentti kaikista munuaissiirroista.

– Tavoite on todella realistinen. Ja edelleen kaukana Pohjoismaiden luvuista, koska muissa Pohjoismaissa tehdään paljon enemmän eläviä luovutuksia, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström sanoi lähetyksessä.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa eläviltä luovuttajilta saatujen munuaissiirtojen osuus kaikista siirroista on 30–40 prosenttia.

Högström vahvisti, että tällä hetkellä nimenomaan kudoslaki estää tavoitteen toteutumista.

– Kudoslain mukaan täysi-ikäinen henkilö voi luovuttaa oman elimensä toiselle lähiomaiselle tai läheiselleen. Tähän lainkohtaan tarvitaan sellainen muutos, että täysi-ikäinen henkilö voi luovuttaa munuaisen toiselle henkilölle, Högström sanoi.

"Onhan tämä aivan älytön tilanne"

Kansanedustaja ja erikoislääkäri Sari Tanus kertoi lähetyksessä jättäneensä eduskunnan puhemiehelle kirjallisia kysymyksiä lakimuutoksen edistämiseksi.

– Onhan tämä aivan älytön tämä tilanne: ex-kihlattu, jos hän vielä asuisi samassa talossa, voisi luovuttaa Jussille munuaisen, mutta nyt kun kotitaloudet ovat erilliset, niin laki estää sen, Tanus sanoi lähetyksessä.

– Suomihan eroaa tässäkin asiassa täysin Pohjoismaista ja muusta läntisestä Euroopasta. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa ei todellakaan rajata sitä (munuaisenluovutusta elävältä) lähisukulaiseen tai sukulaiseen tai samassa taloudessa asuvaan, vaan munuaisen voi halutessaan luovuttaa vaikka täti, setä, hyvä ystävä, joku ihan muu henkilö. Ja sehän olisi ilman muuta järkevää meillekin.

Tanus kertoi, että elävältä luovuttajalta saadussa munuaissiirrännäisessä on monia etuja. Paitsi että luovuttaja voidaan tutkia terveeksi ja luovutuksen ajankohta suunnitella, siirteen ennuste on paljon parempi.

– Se toimii pidempään.

– Tässähän on kyse siitä, että munuaissiirto on paras mahdollinen hoito näille potilaille, mutta se on myös hoito, joka säästää jatkuvasti yhteiskunnan varoja. Jo vuoden jälkeen munuaissiirrännäisleikkaus säästää noin 40 000 euroa joka vuosi, eli jokainen onnistunut munuaissiirrännäinen säästää yhteiskunnan varoja satojatuhansia euroja.

Milloin lakimuutosta kannattaa odottaa?

– Toivon mukaan mahdollisimman pian. Toivon mukaan ministeriö saadaan innostumaan asiasta. Oma toiveeni olisi, että viimeistään ensi vuonna. Se on asenteesta ja tahtotilasta kyse, että saadaan tällainen lakimuutos aikaiseksi.

– Meillä on ikääntyvää väestöä enemmän. Aktiivisia ja mieleltään virkeitä, jotka haluaisivat jatkaa aktiivista elämää, jos siihen vain annetaan mahdollisuus. Ja onhan eri asia joutua olemaan kolme kertaa viikossa kiinni laitteessa kuin elää vapaasti ja normaalisti, Tanus totesi.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.