Lääkäri tyrmää käsidesin: Ei korvaa saippuapesua

– Käsidesinfektio kuuluu yksinomaan sairaaloihin. Sen käyttäminen ulkona liikuttaessa on todennäköisesti hyödytöntä. Desinfektioaine tappaa bakteereita vain puhtaissa käsissä eli silloin, kun kädet on ensin pesty ja pyyhitty. Se ei missään nimessä korvaa käsienpesua saippualla, Jukka Lumio sanoo.

Sairaaloissakin käsidesinfektion käyttö on vaativa tekniikkalaji.

– Tehokas desinfiointi vaatii monta eri vaihetta ja kahden minuutin käsittelyn. Lisäksi liiallisesta käytöstä johtuva käsien kuivuminen ja halkeilu heikentää ihmisen oman bakteeriston kykyä puolustautua taudeilta.

Jos käsidesinfektiota välttämättä haluaa käyttää, siinä on muistettava kohtuus.

– Käsiä ei missään nimessä pidä desinfioida kahden tunnin välein, vaan tilanteissa, joissa pestäisiin kädet, jos siihen olisi mahdollisuus: ennen ruokailua ja vessakäynnin jälkeen.

– Trooppisissa maissa, joissa on suuri infektioriski, kolmasosa turisteista saa viikon lomalla ripulitaudin. Niissä suosittelen pesemään kädet ruokailujen ja vessakäyntien lisäksi ulkoa sisään tullessa. Desinfektioliinoja tai -pulloja voi käyttää äärimmäisissä olosuhteissa, joissa ei ole pesumahdollisuutta, mutta niiden toimivuudesta ei ole tutkimusnäyttöä.

Suomessa pari vuotta sitten julkaistussa työpaikkatutkimuksessa vertailtiin ihmisten sairastuvuutta talviflunssiin, kun osa pesi käsiä ja osa desinfioi niitä.

– Käsien pesu oli tehokkaampi keino estää ulkoa tulleet virustartunnat.

Käsien pesemisen tärkeys on saanut vahvistusta myös Bangladeshissa tehdyissä tutkimuksissa.

– Bangladeshissa lasten ripulitaudit ovat kovia tappajia. Hygieniaohjelmien avulla noin viidesosa ripulitaudeista ja hengitystieinfektioista on saatu pois. Ohjelmiin ei ole sisältynyt ollenkaan desinfektioaineiden käyttöä, vaan juuri käsien pesemistä säännöllisin väliajoin. Samanlainen havainto on tehty suomalaisissa lasten päivähoitopaikoissa, Lumio sanoo.