Mainos

Lääkäri: Näin psykoosia hoidetaan – yksi asia tärkein

Psykoosin hoito on haastavaa, sillä sairauden syntyä ei täysin tunneta. Psykoosilääkkeistä ja muista, esimerkiksi ahdistus- tai masennusoireita poistavista, lääkkeistä on useimmille psykoosipotilaille apua, mutta kaikki oireet eivät hoidu lääkkeillä. Myös erilaiset kuntouttavat menetelmät ovat tärkeitä hoidon kokonaisuudessa.

Psykoosin hoito ei ole ihan yksinkertaista. Psykoosi ei ilmene yllättäen täytenä todellisuuden tajun menettämisenä, vaan ennakko-oireet voivat kestää vuosia. TYKS:in psykiatrian ylilääkäri Jarmo Hietala kertoo lääkehoidon olevan usein osana psykoosin hoitoa, mutta lääkkeissäkin on ongelmansa.

– Psykoosilääkkeillä voidaan kyllä vaikuttaa psykoosioireisiin, mutta muihin oireisiin nämä lääkkeet eivät kauhean hyvin tehoa. Psykoosioireet saattavat hävitä kokonaan, mutta kognitiiviset oireet, kuten työmuistin heikkeneminen tai toiminnanohjauksen katoaminen, voivat olla vakaviakin osalla potilaista, ja ne reagoivat huonosti lääkehoitoon, Hietala kertoo.

Toiminnanohjauksen katoaminen tarkoittaa esimerkiksi potilaan ongelmanratkaisukyvyn heikentymistä. Terve ihminen osaa ongelmatilanteessa vaihtaa taktiikkaa, jos ensimmäinen ratkaisuvaihtoehto ei toiminut. Skitsofreniapotilas sen sijaan saattaa yrittää löytää ratkaisua koko ajan samalla tavalla. Hän ei opi edellisistä epäonnistumisista.

– Näihin oireisiin nykyinen lääkehoito ei valitettavasti paljoa auta. Toki psykoosi on kokemuksena hyvin ahdistava, ja jos sen oireita saadaan vähennettyä, se on ilman muuta hyvä asia myös toiminnan kannalta.

Kaikki lähtee luottamuksesta

Nykyisin lääkkeiden ohella harjoitetaan paljon myös ei-lääkkeellistä eli psykososiaalista hoitoa. Näitä ovat usein erilaiset kuntouttavat terapiamuodot.

Terapiassa tehdään esimerkiksi erilaisia kognitiivisia tehtäviä ja harjoitellaan kommunikaatiotaitoja, jotka ovat monella psykoosipotilaalla heikot. Psykoosit heikentävät potilaan sosiaalisia ja ammatillisia taitoja. Lisäksi hänen mielialansa voi olla vaihteleva.

Hietalan mukaan hyvän hoitosuhteen muodostuminen potilaan ja psykiatrin välille on ensiarvoisen tärkeää.

– Kaikki lähtee siitä, että potilaalle ja omaisille kerrotaan, mistä hoidossa on kysymys. Hyvään hoitosuhteeseen panostetaan, jotta potilaalla on taho, johon hän voi luottaa.

Hietalan mukaan luottamuksellisen suhteen rakentaminen terapeutin ja potilaan välille voi kestää pitkäänkin varsinkin, jos potilas on sairaudentunnoton eli hän ei koe tarvitsevansa hoitoa. Potilas ei välttämättä aina koe itseään sairaaksi. Psykoosipotilaalle on tyypillistä, että oireiden ohella myös kokemus omasta sairaudentunnosta vaihtelee. Tämä voi vaikeuttaa hoitoon sitoutumista.

Nykyisin skitsofreniasta on myös olemassa Käypä hoito -suositus, jonka mukaan nykyiset hoidot pitkälti etenevät.

Hietalan mukaan hoidoissa on edelleen paljonkin parantamisen varaa. Hoitoennusteessa voi olla suuriakin eroja eri psykoosimuotojen välillä.

– Tämä kuvastaa sitä, että psykoosi-nimikkeen ja skitsofrenian alle menee paljon erilaisia syntymekanismeja.

– Käytännössä  psykoosipotilaan hoito on paikallisiin olosuhteisiin sovitettu yhdistelmä erilaisia hoitomuotoja.

Tavallisesti psykoosipotilas itse havaitsee olevansa sairas ja tietää tarvitsevansa apua, mutta osa voi olla niin syvällä harhakuvitelmissaan, että he epäilevät hoitotahonkin olevan osa salaliittoa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus havaitaan, sitä paremmin hoito tehoaa.

Ehkäisyyn liittyy eettisiä kysymyksiä

Pystyykö psykoosiin sairastumista sitten ehkäisemään jotenkin? Hietala sanoo, että tämä on se miljoonan dollarin kysymys, johon pyritään löytämään vastausta. Psykoosin ennaltaehkäisemisestä on vasta varsin vähän tietoa, kun sairaus voi kehittyä niin eri tavoin.

Psykoosiin johtavaa kehitystä ei edelleenkään pystytä aukottomasti tunnistamaan, mutta riskiä voi pienentää erilaisilla stressinhallintakeinoilla ja muilla selviytymistä edistävillä terapeuttisilla keinoilla. 

Ehkäisevän lääkehoidon vaikutuksestakaan ei ole selvää näyttöä. Lääkkeiden on havaittu auttavan lähinnä silloin, kun henkilö on jo hyvin lähellä psykoottista tilaa.

– Ei ole vielä mitään keinoa tietää, kuka hyötyisi ennaltaehkäisevästä hoidosta. Suomessa ja maailmalla tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti sitä, miten sairastumista voisi ennustaa ja hoitoa kohdentaa suuressa riskissä oleville. Tähän liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Haluaako ihminen edes tietää, että hänellä on esimerkiksi 75 prosentin mahdollisuus sairastua psykoosiin? Varsinkaan, jos ei ole selvää hoitokeinoa olemassa.

Millaista on mielenterveyskuntoutujan arki palvelutalossa? Katso Studio55.fi-lähetys aiheesta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.