Kysely: Huono kuulo uuvuttaa läheisiä

Kuuloalan asiantuntijat kysyivät helmikuussa yli kahdeltatuhannelta 20-70-vuotiaalta suomalaiselta, onko heidän lähipiirissään huonokuuloisia, ja miten läheisen huono kuulo vaikuttaa heidän elämäänsä.

Vastanneista 60 prosentilla oli lähipiirissään huonosti kuuleva henkilö. Eniten huonokuuloisia läheisiä oli 20-55-vuotiailla. Tyypillisimmin huonokuuloinen on vanhempi tai isovanhempi. Yli 56-vuotiailla yleistyy myös puolison huonokuuloisuus.

– Kuulon heikkeneminen ei ole pelkästään iäkkäiden ihmisten ongelma, koska läheisen huonokuuloisuus koskettaa kaikenikäisiä. Kokemuksemme mukaan suomalaiset sinnittelevät huonon kuulon kanssa keskimäärin kymmenen vuotta ennen hoitoon hakeutumista. Kuulon heikkenemisestä kärsii vuosikausia paitsi henkilö itse, myös hänen läheisensä, GN Resoundin maajohtaja Ralf Lindqvist kertoo.

Kyselyyn vastanneista yli kolmannes kertoo turhautuvansa kovaan puheääneen ja väärinymmärryksiin. Vastaajat harmittelevat myös sitä, että huono kuulo rajoittaa sekä läheisen että huonokuuloisen itsensä vapaa-ajanviettoa.

Colourbox.com

Huono kuulo turhauttaa läheisiä

Kuulo alkaa useilla ihmisillä heiketä iän myötä noin 50 ikävuodesta eteenpäin. Eräs ensimmäisistä kuulon alenemisen merkeistä on volyymin nosto. Puolet huonosti kuulevan läheisistä sanoikin, että huonokuuloinen puhuu heidän mielestään liian kovaa. 64 prosenttia kertoi television ja radion pauhaavan aina täysillä.

Kuulotekniikan toimitusjohtaja Juha Hakalan mukaan kuulohermojen ikärappeutuminen vaikeuttaa ennen pitkää myös puheen kuulemista.

– Ensin häviävät kuulospektrin yläpään äänet, jollaisia puheessa ovat konsonantit. Jonkin aikaa aivot täyttävät puuttuvat äänteet, mutta lopulta toisten puheesta ei saa enää selvää.

Tämä kävi ilmi myös kyselyn tuloksista. Keskustelu huonosti kuulevan kanssa koettiin uuvuttavaksi: valtaosa kertoi joutuvansa sanomaan saman asian useaan kertaan ja lähes yhtä moni kokee tulevansa silti väärinymmärretyksi. Kolmannes huonokuuloisen läheisistä kertoi turhautuvansa.

Huonosti kuuleva ei lähde kaveriksi

Huono kuulo rajoittaa vapaa-ajan viettoa, koska huonokuuloinen alkaa vältellä tilanteita, joissa hän ei pärjää. Erityisen rajoittavaksi huonon kuulon kokivat 56-70-vuotiaat. Heistä puolet kertoi, ettei saa huonosti kuulevaa läheistään mukaan esimerkiksi konserttiin tai teatteriin. Hieman yli kolmannes kertoi huonokuuloisen tarvitsevan läheistensä apua myös pankissa ja apteekissa asiointiin.

Huonosti kuuleva alkaa eristäytyä muista. Neljännes huonosti kuulevan läheisistä kertoi, että huonokuuloinen karttaa muita ihmisiä. Myös läheiset saattavat vältellä huonosti kuulevaa. Joka neljäs huonokuuloisen läheisistä sanoi välttelevänsä huonokuuloisen kanssa puhelimessa puhumista ja pieni osa jopa huonokuuloisen läheisensä tapaamista.

All Over Press

Voi heikentää elämänlaatua – turhaan

Huonokuuloisen läheisistä puolet kertoi, että huono kuulo heikentää elämänlaatua. Hakalan mukaan turhaan.

– Kuulon heikkenemistä voitaisiin hidastaa ja elämänlaatua parantaa, jos kuulolaite hankittaisiin aiemmin. Kuulontutkimukseen hakeutumisen esteenä on kuitenkin tietämättömyys, mielikuva kuulolaitteista valtavina mötiköinä sekä sellainen asenne että ”kyllä tässä pärjätään”.

Myös Lindqvist painottaa, että ihmisten käsitykset kuulokojeista eivät vastaa nykytodellisuutta.  

– Kuulolaitteemme yhdistyvät langattomasti iPhoneen, iPadiin tai iPodiin. Niiden avulla voi kuunnella musiikkia, katsoa ohjelmia tai puhua puhelimessa. Meillä on myös tarjolla lisälaitteita, joiden kanssa voi kuulla jopa paremmin kuin tavallisesti. Esimerkiksi puutarhassa ollessaan voi samalla kuunnella keittiössä soivaa radiota.

Kysely toteutettiin helmikuussa 2015 ja siihen vastasi 2017 osallistujaa ikäluokista 20-70 vuotta.

Lähde: Kuuloalan asiantuntijat GN Resound, Kuulopiiri, Kuulotekniikka, Oticon ja Phonak

Kuvat: Lehtikuva, Colourbox, All Over Press