Mainos

Kuusi myyttiä suonikohjuista

Noin joka kolmas suomalainen kärsii suonikohjuista. Tyypillisesti pinnallisten laskimoiden pullistumat ilmaantuvat jalkoihin, mutta niitä voi ilmetä myös muualla kehossa.   

Yhdysvaltalainen verisuonikirurgi ja -spesialisti Kathleen Gibson Lake Washington Vascular -sairaalasta vastasi suonikohjuihin liitettyihin myytteihin Grandparents.com-sivustolla.

Myytti 1: Suonikohjut ovat harmittomia

Lääkäri: Suonikohjut voivat joissain tapauksissa olla vain kosmeettinen haitta. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa myös tykytystä, kipua ja kutinaa. Pitkälle edenneet tapaukset aiheuttavat turvotusta, ihotulehduksia ja ihon paksuuntumista. Lopulta suonikohjuista voi seurata avohaavoja, mutta vain harvalla potilaalla tila etenee niin vakavaksi. 

Myytti 2: Suonikohjut syntyvät, kun istuu jalat ristissä

Lääkäri: Ei pidä paikkaansa. Suonikohjut syntyvät perinnöllisten tekijöiden ja raskauden, erityisesti toistuvien raskauksien ansiosta. Potilailla, joilla on jo suonikohjuja, ylipaino tai lihominen voi pahentaa niitä. Vaikka suonikohjut ovat yleisempiä vanhemmilla ihmisillä ja naisilla, niitä voi olla myös miehillä ja nuoremmilla ihmisillä.

Myytti 3: Suonikohjut ovat aina näkyviä

Lääkäri: Suonikohjuja voi olla, vaikka ne eivät pullottaisi jaloissa näkyvästi. Joskus ne voivat sijaita syvemmällä, mutta aiheuttavat silti oireita, kuten turvotusta, väsymystä ja kipua jaloissa, jalkakramppeja, ihon kutinaa ja vähittäistä tummumista.

Myytti 4: Hiussuonet ovat suonikohjuja

Lääkäri: Hiussuonet ovat laajentuneita ihon pintaverisuonia ja ovat yleensä vain kosmeettinen haitta. Suonikohjut sen sijaan sijaitsevat rasvakudoksessa ihon ja lihaskudoksen välissä. Suonikohjujen aiheuttama paine voi kuitenkin edistää hiussuonten ilmaantumista erityisesti nilkan alueella.

Myytti 5: Liikunta pahentaa suonikohjuja

Lääkäri: Liikunta hyödyttää terveyttä monella tavalla eikä ole näyttöä siitä, ettei potilaiden kannattaisi jatkaa liikkumista. Jotkut ihmiset saattavat kärsiä syvien laskimoiden vajaatoiminnasta. Toisilla sairaus on oireeton, mutta aiheuttaa joillekin turvotusta ja muutoksia tai aristavuutta ihossa. Syvien laskimoiden vajaatoiminnasta kärsivät ihmiset kertovat kävelyn tai liikunnan, jossa käytetään pohjelihaksia, helpottavan oireita. Lihassupistukset pakottavat veren takaisin ylemmäs kehoon. 

Myytti 6: Ainoa hoito suonikohjuihin on leikkaus, eikä se ole kovin tehokas

Lääkäri: Oli totta joskus, muttei enää. Mikäli suonikohjut eivät vaikuta elämänlaatuun, ovat kompressiosukat täysin varteenotettava hoitovaihtoehto. Kompressiosukat vähentävät kipuoireita ja turvotusta, mutta eivät paranna suonikohjuja – ja kun potilas ottaa sukat pois, oireet palaavat varsin pian.

Kirurgisesti suonikohjuja hoidetaan poistamalla osa vaurioitunutta suonta puudutuksessa. 15 vuotta sitten lääkärit alkoivat käyttää katetrihoitoa, jossa suoneen pujotettava katetri ikään kuin polttaa suonen kiinni. Keino on tehokas, mutta käytetyn kuumuuden vuoksi vaatii vahvaa paikallispuudutusta ja voi jälkeenpäin aiheuttaa häiriöitä ihon tuntoaistissa. Nykyään on olemassa myös vaihtoehtoja, joissa ei käytetä kuumuutta tai kirurgisia leikkauksia.

Suonikohjuja hoidetaan nykyisin tavallisesti laskimonsisäisesti kutistamalla suoni kiinni vaahtoruiskutuksella tai katetrihoidolla.

Lähteet: Grandparents.com, Terveyskirjasto.fi

Kärsitkö suonikohjuista?

Studio55.fissä vieraana heinäkuussa 2015 verisuonikirurgian erikoislääkäri dosentti Mikael Railo.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.