Kuusi merkkiä alkavasta muistisairaudesta

Muistisairauden ensimmäiset merkit eivät välttämättä näy muistissa vaan käytöksessä. Grandparents-verkkosivusto haastatteli aiheesta lääkäri George Perrya.

Varastelu tai muut rikokset

Varastelu on yksi mahdollinen käytösoire niin sanotussa otsalohkodementiassa. Sairastuneen persoonaan ja toimintatapoihin voi tulla muitakin outoja muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi sopimattomana käytöksenä sosiaalisissa tilanteissa.

Otsalohkodementia on työikäisten toiseksi yleisin muistisairaus – se alkaa yleensä jo 45–65-vuotiaana. Tauti vaurioittaa aivojen etuosia ja saattaa sijainnistaan johtuen vaikuttaa päätöksentekokykyyn, mikä selittää oikean ja väärän erottamisen vaikeutta.

Jatkuva kaatuilu

USA:n kansallisen Alzheimer-järjestön järjestämässä kokouksessa esiteltiin vuonna 2011 tutkimus, jossa oli pyydetty 125 iäkkäämpää aikuista pitämään kirjaa siitä, kuinka usein he kaatuivat tai kompastuivat kahdeksan kuukauden aikana. Tulosten perusteella useimmin kaatuneiden aivokuvissa näkyi merkkejä varhaisesta Alzheimerin taudista.

Myös suomalaisissa Käypä hoito -suosituksissa todetaan, että kaatumisen todennäköisyys on Alzheimer-potilailla muihin verrattuna kaksinkertainen, Lewyn kappale -tautia sairastavilla jopa tätäkin suurempi. Jos kaatuilu siis tuntuu muodostuvan ongelmaksi, siitä kannattaa kertoa lääkärille.

Esineiden käyttötarkoituksen unohtaminen

Se, että ei muista, mihin laittoi avaimet, ei yleensä ole ongelma. Jos ei sen sijaan muista, mihin avainta käytetään tai minne likaiset astiat tulisi laittaa, voi olla syytä huolestua.

Kyvyttömyys tunnistaa sarkasmia

Tavallisesti ihmiset tunnistavat, milloin joku laukoo sarkastisen kommentin. Keneltä tahansa voi totta kai silloin tällöin mennä vitsi ohi, mutta jos huumorin hoksaamisessa on jatkuvasti ongelmia tai vitsit ottaa hyvin kirjaimellisesti ja vakavasti, se ei välttämättä lupaa hyvää muistin kannalta.

Masennus

Jos sairastuu masennukseen elämänsä ensimmäistä kertaa 50 ikävuoden jälkeen, se saattaa olla varhainen merkki Alzheimerin taudista. Jokainen myöhemmällä iällä masennusdiagnoosin saava ei tietenkään dementoidu, mutta riski on olemassa. Eräässä tutkimuksessa yli 50-vuotiaana masennukseen sairastuneet sairastuivat vaskulaariseen dementiaan kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla ei ollut masennusta. Masennusoireita voi olla etenkin sairauden alkuvaiheessa.

Tyhjyyteen tuijottaminen

Alzheimerin taudin aiheuttamat aivomuutokset johtavat muistijärjestelmän toimintaan liittyvien hermosolujen ja aivoalueiden tuhoutumiseen. Kyky muistaa asioita, keskittyä ja tehdä päätöksiä kärsivät. Tuijottaminen tyhjällä katseella voi olla merkki näistä aivojen ”solmuista” ja tarkkaavaisuuden katoamisesta.

Lähteet: Grandparents.com, Kaypahoito.fi, Muistiasiantuntijat.fi

Muistisairaiden määrä lisääntyy

THL:n asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu kertoi Studio55.fi-lähetyksessä marraskuussa 2014, että 50 vuoden kuluessa muistisairaiden määrä Suomessa saattaa jopa viisinkertaistua. 

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.