Mainos

Joka kolmannella suonikohjuja – tunnistatko oireet?

Joka kolmas suomalainen aikuinen kärsii suonikohjuista. Miten helpottaa ja hoitaa ikävää vaivaa? HUS:in verisuonikirurgian ylilääkäri Anders Albäck vastaa.

HUS:in verisuonikirurgian ylilääkäri Anders Albäck sanoo suonikohjujen kiusaavan monia suomalaisia. Tauti on tavallinen: arvellaan, että kolmasosalla aikuisväestöstä Suomessa niitä on. Sairaudesta tai suonikohjutaudista kuitenkin puhutaan yleisemmin vasta silloin, kun kohjuihin liittyy oireita.

– Tyypillisiä oireita ovat jalan turvotus ja pingotus. Myös ihon kutina on aika tyypillinen oire ja jalat tuntuvat painavilta. Moni kokee suonikohjuihin liittyen kipuakin, jalkaa saattaa pitkin päivää alkaa särkeä.

Tavallisimmin suonikohjut ovat keski-ikäisten, 40-50-vuotiaiden sairaus, mutta sitä esiintyy nuoremmillakin, jopa alle 20-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Yleisempi vaiva on Albäckin mukaan naisilla kuin miehillä – yksi selitys tähän ovat ainakin koetut raskaudet.

– Raskauden aikana ja etenkin sen loppuvaiheessa kehon sidekudokset heikkenevät synnytystä varten, ja suonet antavat periksi. Myös kehon nesteen määrä raskaudessa lisääntyy.

– Muutamaan kuukauden päästä kohjut useimmin palautuvat ennalleen, mutta aika monelle naiselle jää suonikohjuja, jotka eivät palaudu koskaan pois. Kun alkaa olla muutamana raskaus alla, niin kyllä kohjuja alkaa olla.

Myös perinnöllisen taipumuksen tiedetään vaikuttavan – joissain suvuissa suonikohjutautia esiintyy enemmän kuin toisissa.

Suonikohjun synty ja ehkäisy

Albäckin sanoo alaraajojen suonikohjujen syntyvän laskimoläppien pettämisestä.

– Läpät, jotka estävät veren virtaamista alas painovoiman suuntaan, alkavat pettää. Suoni paineistuu, ja syntyy vääränsuuntainen virtaus. Suonet laajenevat ja syntyy suonikohjuja.

Suonen pullistuessa aina seuraava ja seuraava läppä antaa periksi. Sitä, minkä laajenemisprosessin oikeastaan saa alulle, ei tiedetä.

Ainakin liikalihavuus ja liikunnan puute voivat lisätä laskimopainetta ja edesauttaa suonikohjutaudin etenemistä.

– Laihduttaminen voi helpottaa oireita. Myös jotkin ammatit voivat olla riskitekijöitä, jos joutuu ihan paikallaan seisomaan, eikä liiku lainkaan.

Lääkärit suosittelevat tukisukkien käyttöä suonikohjujen hoidossa. Ne eivät kuitenkaan ennaltaehkäise kohjujen syntymistä.

– Mutta jos on jotain oiretta, että jalat pingottavat, niin voihan sitä käyttää, jos se tuntuu hyvälle, Ahlbäck tuumii.

Terveydelliset haitat pienet

Pienelle osalle potilaista voi pitkäaikaisen vaikean pinnallisen suonikohjutaudin myötä kehittyä iho-ongelmia, joka ilmenee ihottumana. Iho voi rusehtua ja kovettua, joista voi syntyä jopa säärihaavoja, joiden Albäck sanoo olevan merkittävin suonikohjuista aiheutunut lääketieteellinen haitta.

– Onneksi se on harvinaista, ja lasketaankin, että hoitamattomana noin kolmella prosenttia potilaista voi kohju johtaa säärihaavaan.

– Lisäksi monelle tulee pinnallisia veritulppia kohjuihin. Ne eivät ole vaarallisia, mutta kyllä ne ovat kipeitä pari kolme viikkoa ennen kuin rauhoittuvat, ja ajavat potilaan lääkäriin.

Hoidot kehittyneet

Albäckin mukaan suonikohjutaudin hoitoa on ratkaisevasti muuttanut ultraäänen käyttöönotto taudin diagnostiikassa viimeisen 10 vuoden aikana.

– Sillä pystytään tarkasti katsomaan, missä pätkässä laskimosuonta vikaa ja vajaatoimintaa on. Siten tiedetään tarkasti, mitä ja minkä kokoista kohtaa pitää hoitaa. Se on aika lailla rutiinia tänä päivänä. Ei olisi enää käyvän hoidon mukaista, että ultraäänitutkimus jätettäisiin tekemättä.

– On tärkeää, että lääkäri ja hoitaja tekevät hyvän tutkimuksen, ja pystyvät valitsemaan sen oikeanlaisen ja parhaiten sopivan hoidon potilaalle, Albäck sanoo.

Mitä hoitoihin tulee, niitäkin on käytössä monenlaisia. Kun pintalaskimoläppä on jossain viallinen, ongelma halutaan hoitaa kuntoon ja estää veren valumista takaisin alas. Tyypillisimmin hoidettavana on laskimorunko, joka yhtyy syviin laskimoihin joko nivusessa tai polvitaipeessa. Vajaatoiminnan hoidon yhteydessä pintarunko joko poistetaan tai tukitaan vajaatoiminnan ehkäisemiseksi. Veri nousee sen jälkeen paremmin pois jalasta terveitä suonia pitkin. Suonta voidaan tukkia vaahtokovetushoidolla tai lämpökatetrihoidolla, joista viimeisimpään kuuluvat laserhoito ja radiotaajuushoito.

– Tänä päivänä tyypillisin hoito on lämpökatetrihoito. Siinä suoni ikään kuin poltetaan tai hitsataan kiinni. Vaahtokovetushoito taas sopii pienempiin suoniin ja suonikohjujen uusintahoitoihin.

Toipuminen ripeää

Suonikohjuhoidoista toipuminen on nykyään nopeaa. Tämän Albäck kertoo johtuvan siitä, ettei viiltoja juurikaan tehdä.

– Kun suoni vain tukitaan, ihonalaisvaikutusta tulee paljon vähemmän ja toivutaan nopeasti. Vaahtohoidon jälkeen ei tarvitse sairaslomaa ollenkaan. Tukisukkia tulisi käyttää keskimäärin kaksi viikkoa, mutta lääkärit määräävät näissä vähän eri aikoja.

– Perinteisiä leikkauksia tehdään enää useimmin vain silloin, jos suonet ovat todella isoja ja pullottavia. Niitä ei haluta tukkia sinne paikoilleen. Leikkauksen laajuuden mukaan sairaslomaa silloin tarvitaan 2-3 viikkoa.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/ Annimari Pasanen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.