Jo vartilla on väliä! Vähäinenkin liikunta lisää elinvuosia

Suomessa kaikille 18–64-vuotiaille suositellaan joko reipasta kestävyysliikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavampaa liikuntaa tunti 15 minuuttia viikossa. Ajan voi jakaa lyhyempiin tuokioihin pitkin viikkoa.

Yli 64-vuotiaille suositellaan myös kotivoimistelun tapaista, nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. Lisäksi kaikille aikuisille suositellaan vähintään kaksi kertaa viikossa liikuntaa, joka ylläpitää tai lisää lihaskuntoa ja liikehallintaa. Se voi olla esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, jumppaa, venyttelyä tai tanssia.

Täydellisessä maailmassa kaikki myös noudattaisivat näitä suosituksia. Kuitenkin monien syiden – tai tekosyiden – takia useat liikkuvat vähemmän kuin pitäisi.

Euroopan Kardiologisen Seuran järjestämässä EuroPRevent 2015 -kongressissa Lissabonissa toukokuussa esitellyn ranskalaisen tutkimuksen perusteella vähemmälläkin liikunnalla saa aikaan paljon hyvää. Vuonna 2001 alkaneessa 13-vuotisessa tutkimuksessa seurattiin yli tuhatta tutkimuksen alkaessa noin 65-vuotiasta ihmistä. Joukko jaettiin liikuntatottumusten perusteella viiteen ryhmään ja tarkkailtiin sitten heidän terveyttään ja kuolleisuutta.

Joukosta noin kymmenesosa menehtyi tutkimusaikana. Kuolemanriski havaittiin 57 prosenttia alhaisemmaksi niillä, joiden aktiivisuustaso oli samalla tasolla tai korkeampi kuin suositellut 150 minuuttia viikossa. Kuitenkin jo puolta vähäisemmällä liikuntamäärällä riski aleni merkitsevästi verrattuna niihin, jotka liikkuivat erittäin vähän.

Tutkimusta esitellyt David Hupin St-Etienne-Lyonin yliopistosairaalasta suosittelee nyrkkisääntönä, että iäkkäät tähtäisivät harrastamaan liikuntaa ainakin 15 minuuttia viitenä päivänä viikossa. Nuo liikuntatuokiot voisi täyttää esimerkiksi reippaalla kävelyllä, uinnilla, pyöräilyllä tai voimistelulla.

Lähteet: Escardio.org, Suomen Sydänliitto, Duodecim, Psychologytoday.com, Sciencedaily.com