Mainos

Irtoaako tukka? 17 yleistä syytä hiustenlähtöön

Oletko havainnut hiustesi irtoilevan viime aikoina tavallista enemmän? Lue listaus yleisimmistä syistä, jotka aiheuttavat hiuskatoa!

Fyysinen rasitus

Hiuksilla on määrätty elinkaari: kasvuvaihe, lepovaihe ja irtoamisvaihe. Mikä tahansa rankka, fyysinen trauma, kuten leikkaus, onnettomuus, vakava sairaus tai jopa flunssa voi järkyttää hiuksen luonnollista sykliä ja sysätä hiukset nopeammin irtoamisvaiheeseen.

Silloin tavallista suurempi määrä hiuksia asettuu lepotilaan ja hiuksia irtoaa tasaisesti päänahasta. Suurinta hiuskato on yleensä kolme-kuusi kuukautta tapahtuman jälkeen. Hiukset kasvavat aikanaan takaisin.

Raskaus

Raskaus on hyvä esimerkki kehon fyysisestä rasituksesta, joka voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Tavallisesti raskaudessa myös hormonit edesauttavat sitä. Raskauteen liittyvä hiustenlähtö on yleisempää vasta synnytyksen jälkeen kuin raskauden aikana. Tila on normaali ja hiukset kasvavat takaisin muutaman kuukauden kuluttua.

Liiallinen A-vitamiinin saanti

Liika A-vitamiinin saanti voi myös aiheuttaa hiustenlähtöä. Hiustenlähtö kuitenkin loppuu ja hiusten kasvu palaa normaaliksi, kun veren A-vitamiinipitoisuus alenee normaalille tasolleen.

Proteiinin puute

Jo ruokavalioon ei sisällytetä tarpeeksi proteiinia, keho voi alkaa säännöstellä sitä jarruttelemalla hiustenkasvua. Tämän yleensä huomaa noin kaksi-kolme kuukautta proteiinin saannin vähenemisen jälkeen. Tilannetta voi helpottaa yksinkertaisesti lisäämällä ruokavalioon proteiinia.

Miestyyppinen kaljuuntuminen

Miehistä noin kaksi kolmesta kaljuuntuu jonkinasteisesti ennen 60 ikävuottaan. Useimmin kyse on miestyyppisestä kaljuuntumisesta, joka johtuu perintötekijöistä ja mieshormoneista. Tavallisesti miestyyppinen kaljuuntuminen noudattaa klassista kaavaa: hiukset harvenevat ohimoilta ja päälaelta, ja lopulta koko päälaki on kalju. Miestyyppistä kaljuuntumista voi hoitaa hiustenlähtöä pysäyttävillä tai jopa hiustenkasvua lisäävillä lääkkeillä. Myös hiustensiirtoleikkaus on mahdollinen.

Naistyyppinen kaljuuntuminen

Naistyyppinen kaljuuntuminen vastaa periaatteessa miestyyppistä kaljuuntumista. Jos suvun naisilla on tavattu kaljuuntumista tietyssä iässä, on perillisillä todennäköisyys naistyyppiseen kaljuuntumiseen suurempi. Toisin kuin miehillä, naisten kaljuuntumisessa hiusraja ei vetäydy, vaan hiukset harventuvat päälaelta hiljalleen salakavalasti. Myös naisten kaljuuntumista voidaan hoitaa lääkkeillä – ainakin ylläpitää jäljellä olevaa hiusta.

Naishormonit

Naishormonit voivat vaikuttaa hiustenlähtöön raskauden, ehkäisypillereiden vaihdon tai lopettamisen sekä vaihdevuosien aikana. Hormonivaihtelut voivat myös edistää hiusten lepovaiheeseen liittyvää hiuskatoa. Jos ehkäisy aiheuttaa hiustenlähtöä, keskustele lääkärisi kanssa sen vaihdosta.

Stressi

Henkinen stressi ei aiheuta hiustenlähtöä niin yleisesti kuin fyysinen stressi, mutta niinkin voi joskus käydä. Esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai stressaava omaishoito voivat vaikuttaa siihen. Tavallisesti henkinen stressi ei sinällään aiheuta hiustenlähtöä, mutta se voi pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa. 

Anemia

Lähes joka kymmenes 20-49-vuotiasta naisista kärsii raudanpuuteanemiasta, joka aiheuttaa usein myös hiustenlähtöä. Raudanpuuteanemian voi testauttaa lääkärissä ja yksinkertaisten rautavalmisteiden pitäisi auttaa ongelmassa. Hiustenlähdön lisäksi muita anemian oireita ovat uupumus, päänsärky, huimaus, kalpeus sekä kylmät kädet ja jalat.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla syynä hiustenlähtöön. Kaulassa sijaitseva rauhanen tuottaa hormoneja, ja kun näiden tuotto on häiriintynyt, voi se edistää hiuskatoa. Oikeanlaisen lääkityksen pitäisi auttaa ongelmaan.  

B-vitamiinin puutos

B-vitamiinin puutos voi aiheuttaa hiustenlähtöä ja niinpä sen lisääminen ruokavalioon pitäisi auttaa. Luonnollisesti B-vitamiinia saa kalasta, lihasta, tärkkelyspitoisista vihanneksista sekä ei-sitrushedelmistä. 

Autoimmuunisairaudet

Autoimmuunisairauden aiheuttamaa hiusten- ja karvanlähtöä kutsutaan pälvikaljuksi. Autoimmuunisairaudet johtuvat yliaktiivisesta immuunijärjestelmästä ja tilassa keho voi hylkiä omia hiuksiaan. Elimistön puolustusjärjestelmä näkee hiukset kehoon kuulumattomana. Tilaan voivat auttaa kortisonihoidot sekä valohoidot.

Punahukka

Yksi autoimmuunisairaus, joka voi aiheuttaa hiustenlähtöä, on punahukka. Tässäkin tapauksessa solut luulevat, että hiukset ovat tunkeilijoita, ja hyökkäävät niitä vastaan. Punahukassa ihoon, myös päänahkaan, voi kasvaa hilseileviä läiskiä, joista hiukset lähtevät ja tilalle jää arpi. Hius ei kasva arpiin takaisin. 

Äkillinen laihtuminen

Jyrkkä painonlasku on yhdenlainen fyysinen trauma ja voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Tämä voi johtua dieetistä johtuvasta vitamiinien tai mineraalien puutteesta. Uusi ruokailutottumus voi järkyttää elimistöä jopa puolen vuoden ajan, jonka jälkeen se korjautuu itsestään. Hiuskato yhdistettynä rajuun laihtumiseen voi kieliä syömishäiriöstä, kuten anoreksiasta tai bulimiasta.

Kemoterapia

Jotkin syöpälääkkeet voivat myös aiheuttaa hiustenlähtöä. Kemoterapia tuhoaa nopeasti jakaantuvia soluja, kuten syöpäsoluja, mutta myös muita nopeasti jakautuvia soluja, kuten hiuksia. Hoidon loputtua hiukset kasvavat takaisin.

Masennus- ja verenohennuslääkkeet

Myös jotkin lääkkeet voivat olla syypää hiusten tippumiseen. Yleisimpiä aiheuttajia ovat tietyt verenohennuslääkkeet ja verenpainelääkkeistä beetasalpaajat. Myös muut lääkkeet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena hiustenlähtöä. Mikäli lääkärisi uskoo, että jokin lääkkeistäsi voisi aiheuttaa vaivaa, keskustele hänen kanssaan annoksen pienentämisestä tai vaihtamisesta toiseen lääkkeeseen. 

Liiallinen hiusmuotoilu

Hiusten irtoamista voi edesauttaa myös oma toiminta. Liika hiusten muotoilu, kihartaminen, suoristaminen sekä vahvat kemikaalit tekevät hiuksillesi hallaa. Jotkin tuotteet voivat vaikuttaa vahingoittavasti hiuksen juureen, eikä hius välttämättä kasva takaisin. Vältä liiallista hiuksen rasittamista – käytä sampoopesun jälkeen aina hoitoainetta ja anna hiustesi kuivua luonnollisesti. Älä käytä suoristajaa tai kihartajaa useammin kuin kerran viikossa.

Lähteet: Health.com, Terveyskirjasto.fi

Kuva: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.