Mainos

Hypokondria on sairauden pelkoa – nämä tekijät laukaisevat

Sairauksia aiheettomasti pelkäävä kärsii hypokondriasta. Mistä tilassa on kyse – ja mikä sen laukaisee? Psykologi vastaa. 

– Hypokondria on perusteetonta sairauden pelkoa. Kansainvälisessä tautiluokitus ICD-10:ssä se on määritelty sairaudeksi, joka on vakavan fyysisen sairauden tai useampien sairauksien pelko, vaikka lääkärintutkimuksissa on todettu, että sairautta ei ole, kertoo erikoispsykologi ja Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen.

Hypokondriasta kärsivän pelko vakavasta sairaudesta jatkuu pitkään, vähintään kuusi kuukautta. Tällöin arvioidaan, että kyse on enemmän psykologisesta kuin fyysisestä sairaudesta. Tikkasen mukaan sairauden pelko puhkeaa yleensä aikuisiässä, eikä sairautta tavata lapsilla tai nuorilla.

– Lisäksi hypokondria ei koskaan ilmene sellaisessa muodossa, että ihminen kuvittelee olevansa psyykkisesti sairas, vaan hän kuvittelee, että itseä uhkaa vakava fyysinen sairaus, Tikkanen lisää.

Pelon laukaisee jokin tekijä

Sairauden pelon laukaisee tavallisimmin aiemmin sairastettu oma vakava sairaus tai pelko sairauden uusiutumisesta. Usein myös läheisen kuolema voi laukaista ahdistuksen.

– Kolmas erittäin yleinen tekijä on se, että omat vanhemmat ovat kuolleet kyseiseen sairauteen samassa iässä. Jos omat vanhemmat ovat vaikkapa kuolleet äkilliseen sydänkohtaukseen nelikymppisenä, voi ihminen tuota ikää lähestyessään ahdistua hyvinkin paljon.

Moni pitkäaikaisesta hypokondriasta kärsivä voi kokea elämässään myös oireettomia jaksoja.

Mieli vaikuttaa kehoon

Hypokondriasta kärsivällä oireita voi olla paljon ja hän voi pelätä samanaikaisesti montaa eri sairautta. Tikkasen mukaan ne voivat liittyä sisäelimiin tai keskushermostoon tai potilas voi pelätä kuolevansa sydänkohtaukseen, ihosyöpään tai keuhkosyöpään.

Tunteeko sairautta aiheettomasti pelkäävä ihminen oireet oikeasti?

– Helposti, jos on riittävän ahdistunut. Mieli vaikuttaa kehoon. Oireet ja vaikkapa kivun tuntemukset ovat todellisia.

– Kuten tiedämme: jos ihminen pelästyy riittävästi, voi hänellä mennä vatsa sekaisin tai hän saa rytmihäiriöitä, Tikkanen muistuttaa.

Taustalla herkkyyttä ahdistua

Hypokondrian lievästä muodosta kärsivä usein ymmärtää ongelmansa. Silloin sairaus voidaan saada hyvin hallintaan lääkärin ohjauksella.

Aiheetonta sairauden pelkoa esiintyy myös psykoosin yhteydessä. Silloin psykoosi on pääsairaus ja hypokondriset oireet osa sitä. Vaikeasti harhainen potilas ei ymmärrä ongelmaansa.

– Mutta nämä ovat kaksi kokonaan eri sairautta. Hypokondria ei myöskään ikään kuin kehity lievästä keskivaikeaan ja vaikeaksi, vaan jokaisella on omantasoisensa, Tikkanen kertoo.

Tikkasen mukaan hypokondria voi liittyä myös muuhun psykoosia paljon lievempään mielenterveyden ongelmaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen.

– Jos on ahdistunut hyvin monista elämän asioista, niin silloin voi olla ahdistunut myöskin sairauksista. Ahdistustasoiseen häiriöön tai masennukseen voi liittyä tunne, että taidanpa tässä saada kuolemansairaudenkin vielä.

– Kyse on tarpeettomasta, liioitellusta pelosta, jonka taustalta löytyy herkkyyttä ahdistua.

Tavallinen asiakas lääkärin vastaanotolla

Sairauden pelosta kärsivä potilas on varsin tavallinen asiakas lääkärin vastaanotolla. Tikkanen kertoo, että erään amerikkalaistutkimuksen mukaan amerikkalaisen perusterveydenhuollon asiakkaista noin kolme prosenttia kärsii hypokondriasta.

Jotkut voivat käydä läpi useitakin lääkäreitä. On esimerkiksi tyypillistä, että hypokondriasta kärsivä käy ensin terveyskeskuksessa – ja vaikka saisi sieltä terveen paperit, ei usko “arvauskeskusta” ja suuntaa vielä yksityislääkärille. Tämäkään ei aina riitä, vaan henkilö hakeutuu vielä toiselle yksityislääkärille hakemaan ‘second opinionin’, toisen mielipiteen, Tikkanen sanoo.

– Pelko ei häviä ensimmäisen lääkärin kanssa, ja silloin mennään toiselle lääkärille kysymään, että onko tämä nyt tosiaan näin.

Rasittaa ihmissuhteita

– Hypokondria vaikuttaa tietenkin kielteisesti ihmissuhteisiin, sillä läheiset ihmiset turhautuvat siihen, kun jollekin ihmiselle ei minkään lääkärin mielipide kelpaa, Tikkanen sanoo.

– He näkevät, että toinen on keskittynyt koko ajan vain pelkoon. Silloin häneltä menee valtavasti energiaa, jota hän ei pysty antamaan työhönsä, parisuhteeseensa tai lapsillensa, koska hän pelkää sairautta ja kuolemaa koko ajan.

Internet lääkärikirjojen tilalla

Siitä, onko internetistä helposti saatavilla oleva tieto sairauksista ja oireista lisännyt ihmisillä sairauksien pelkoa, ei ole Tikkasen mukaan tehty vielä tutkimusta. Aivan uusi ilmiö kotidiagnoosien tekeminen ei kuitenkaan ole, sillä entisaikoina sairauksista ja oireista luettiin lääkärikirjoista.

– Niitä lukemalla nuori aikuinen saattoi kyllä kuvitella olevansa kipeä jostakin kohdasta.

Kun osaa etsiä ja käyttää oikeita lähteitä, internetistä löytyy myös hyvää tietoa, Tikkanen sanoo.

– Mutta hoito-ohjeisiin kuuluu, että jos ihminen on ahdistunut sairauksista, niin silloin hänen ehdottomasti tulisi lopettaa internetistä diagnoosien etsiminen.

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.