Mainos

Huonon sisäilman terveyshaitat voivat varjostaa koko loppuelämää

Puutteellinen ilmanvaihto, kosteusvauriot ja esimerkiksi mikrobikasvustoissa viihtyvät ötökät voivat aiheuttaa terveyshaittoja, joista ei pääse eroon välttämättä koskaan. Nopeimmin haitoista kärsivät pienet lapset, työterveyshuollon professori varoittaa.

Työterveyshuollon professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo huonoon sisäilman voivan johtua monesta syystä.

– Tavallisin on puutteellinen ilmanvaihto, joka aiheuttaa sen, että rakennusmateriaalipäästöt ja ihmisistä haihtuvat aineet, kuten mikrobit sekä hiilidioksidi eivät pääse poistumaan sisäilmasta. Kaikki jäävät ilmaan leijumaan. Normaalisti ja määräysten mukaisesti ilman pitäisi vaihtua kokonaan kerran kahdessa tunnissa.

Putuksen mukaan esimerkiksi vesivahingot aiheuttavat rakenteen kosteusvaurioita. Veden tiivistymistä eli kondensaatiota tapahtuu, kun kostea sisäilma esimerkiksi kylpyhuoneessa tiivistyy ikkunaan tai muulle kylmälle pinnalle.

– Kosteus tiivistyy pinnoille ihmisen normaaleista toiminnoista esimerkiksi kylpyhuoneessa, mikäli kunnollista ilmanvaihtoa ei ole. Jo suihkussa käyminen aiheuttaa vesivaurion rakenteeseen, jos seinässä ei ole hyvää vedeneristettä.

Kosteus ei ole samalla tavalla vakava vaurio kuin putkirikko tai kattovuoto, mutta voi johtaa mikrobien kasvuun pinnoilla ja rakenteissa.Mikäli mikrobikasvustoa ei poisteta, lisääntyvät pöly- ja varastopunkit ja hyönteiset. Kaikki nämä vaikuttavat Putuksen mukaan sisäilman laatuun heikentävästi ja ovat ihmisiä allergisoivia. Lisäksi ne aiheuttavat myös inflammaatiota eli immunologista tulehdusta.

Haittaa loppuelämäksi

Putuksen mukaan pitkäaikaisesta altistumisesta huonolle sisäilmalle voi koitua haittaa koko loppuelämäksi. Seurauksena mukaan saattaa tarttua allergia, astma tai reuma.

– Mutta näissäkin sairauksissa voi elää hyvissä olosuhteissa oireettomana tai vähäoireisena. Mikäli allergeenille altistuu uudelleen, astmaoireet palaavat. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa myös infektiosairauksien lisääntymistä, kuten toistuvia poskiontelontulehduksia ja alahengitystietulehduksia erityisesti lapsilla.

– Myös kilpirauhassairauksien ja huonolle sisäilmalle altistumisen välillä epäillään yhteyksiä. Mutta nämä ovat vain alustavia arvioita, vielä asiasta ei ole tutkimusnäyttöä, Putus sanoo.

Kaikkein herkimmin huonoon sisäilmaan reagoivat lapset.

– Kokemukseni mukaan pienillä lapsilla voi haittaa terveyteen tulla nopeastikin. Kaikki on suhteessa lapsen ikään. Pieni lapsi voi sairastua vakavasti jo puolen vuoden aikana, kouluikäiset taas parin vuoden altistumisen aikana. Aikuisella vakavamman sairauden puhkeaminen saattaa kestää useita vuosia, riippuen oikeastaan siitä, kuinka paljon altistumista on menneisyydessä takana. Toki myös geneettinen alttius vaikuttaa.

Aikuisen työkykyyn Putus ei näe sisäilmassa kovin suurta vaikutusta, ainakaan suurelle osalle ihmisistä.

– Koska sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa äänen käheyttä sekä poskiontelontulehduksia, voi altistuminen olla puhetyöläisen tai laulajan työkyvylle uhka. Hengitystiesairaudet harvoin alentavat työkykyä, mutta elämänlaatua kylläkin.

Mikäli altistuminen ei ole pitkäaikaista, oireista voi toipua nopeasti.

– Mutta jos taas on sattunut asumaan hometalossa ja altistunut kauan, voi toipuminen kestää kuukausista jopa pariin vuoteen.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Annimari Pasanen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.