Mainos

Geriatri: Tästä tunnistaa alkavan muistisairauden

Alkavan muistisairauden voi tunnistaa esimerkiksi unohtelusta, muuttuneesta käytöksestä ja kielen köyhtymisestä. Vuoden geriatri 2013 Taina Hellsten kertoo, ettei oireita kannata piilotella, sillä nopeasti aloitettava lääkehoito hidastaa ainakin Alzheimerin taudin etenemistä.

– Muisti voi niin sanotusti pätkiä kaiken ikäisillä. Yleensä se ilmenee vähemmän tärkeiden nimien, tapahtumien tai asioiden unohteluna. Tällainen hyvänlaatuinen muistamattomuus johtuu työikäisillä usein väsymyksestä ja kuormituksesta, geriatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Taina Hellsten Lempäälän terveyskeskuksesta kertoo.

Varsinaiset muistisairaudet yleistyvät 75 ikävuodesta eteenpäin.

– On arvioitu, että 85-vuotiaista noin kolmanneksella on jokin muistisairaus.

Tärkeät asiat unohtuvat

Alkavaan muistisairauteen liittyy edellistä vakavampia ja useammin toistuvia muistikömmähdyksiä.

– Ihminen unohtelee asioita, jotka yleensä koetaan tärkeiksi: sovitut tapaamiset, hammaslääkäri- tai kampaamoajat, lastenlasten syntymäpäivät… Nimet katoavat yhä useammin. Vaikka ihminen olisi juuri äskettäin puhunut jostakin tapahtumasta tai henkilöstä, niin kohta hän unohtaa, että siitä on edes keskusteltu, Hellsten sanoo.

Joskus huolestuttavat merkit huomataan ensimmäisenä terveydenhuollossa, kun potilas alkaa unohdella lääkkeitä.

– Jos diabetesta sairastava ei muista pistää insuliinia, sokeriarvot huonontuvat jatkuvasti. Iäkkäillä hyvin yleisesti käytetyn, veren hyytymistä estävän Marevan-lääkkeen unohtelu puolestaan näkyy verikoeseurannassa: pitkään tasapainossa olleet arvot alkavat yhtäkkiä mennä sekaisin.

Harhaoireita ja persoonan muutos

Muistisairaus voi alkaa unohtelun lisäksi yhtä lailla käytösoirein.

– Harhaoireita saattaa ilmetä tiettyjen muistisairauksien, kuten Lewyn kappale -dementian ja otsalohkodementian, alussa. Ihminen näkee ja kuulee epätodellisia asioita ja muuttuu vainoharhaiseksi, Hellsten sanoo.

Jos ihminen itse huomaa, että hänessä tapahtuu muutos, hän saattaa tuntea ahdistusta ja masentuneisuutta ja hakeutua mielialaongelmien vuoksi omalääkärin vastaanotolle.

– Kun lääkäri panee merkille, että jokin henkilön olemuksessa, puhetavassa tai persoonassa on muuttunut, herää epäilys alkavasta muistisairaudesta.

Sanoja kierretään

Alkavan muistisairauden voi tunnistaa myös kielen köyhtymisestä.

– Ihminen saattaa jotakin juttua kertoessaan unohtaa tarvittavan sanan ja kiertää sen muilla ilmaisuilla. Terve kokee saman ilmiön, kun puhuu vierasta kieltä eikä yksinkertaisesti tiedä jotakin sanaa, Hellsten sanoo.

– Myös lauseenkirjoittamisosion sisältävissä muistitesteissä näkee joskus, että kun testattavaa pyydetään kirjoittamaan kokonainen lause, niin ainakin pidemmälle edennyttä muistisairautta sairastava saattaa kirjoittaa vain yhden sanan.

Huolta pidetään panetteluna

Yleensä muistisairaudet aiheuttavat muutoksia pikkuhiljaa, vuosien kuluessa.

– Sairastuneen kanssa paljon tekemisissä olevat läheiset saattavat ikään kuin sopeutua tilanteeseen. Sen sijaan vaikka ulkomailla asuva ja vanhempien luokse vierailulle tuleva lapsi huomaa heti, että isä tai äiti on muuttunut selvästi aikaisemmasta.

– Joskus ihminen ymmärtää itse, että jotain on vialla: hänellä on kokemuksia muistisairauksista ennestään lähipiiristä. Koska ilmiö on tuttu, itsessä tapahtuviin muutoksiin jopa ylireagoidaan.

Tyypillisesti omaiset silti huomaavat ongelman herkemmin kuin potilas, joka voi olla täysin sairaudentunnoton.

– Iäkkäät monesti ajattelevat, että muistin heikkeneminen kuuluu jossain määrin normaaliin vanhenemiseen. He haluavat torjua sen, että muutos onkin merkittävä.

– Jotkut myös pyrkivät peittelemään ja kompensoimaan tilannetta pitkään, sillä muistisairauksiin on perinteisesti liitetty hyvin negatiivinen stigma. Ei ole mitenkään harvinaista, että vaikka omaisen vastaanotolle toimittamalla potilaalla todetaan jo pitkälle edennyt muistisairaus, potilas itse väittää edelleen vankasti toisten vain panettelevan, Hellsten sanoo.

Varhainen lääkitys hidastaa tautia

Jos itsessään tunnistaa muistisairauden oireita, onko mitään tehtävissä?

– Ehdottomasti. Osa muistin ongelmista liittyy niin sanottuihin hoidettaviin tiloihin: kilpirauhasen vajaatoimintaan, B-vitamiinin imeytymishäiriöön, aivonestekierron häiriöön tai sydänongelmaan. Kun tämä hoidetaan, niin tilanne korjaantuu. On tärkeää hakeutua heti tutkimuksiin omalääkärille tai terveyskeskuksen muistipoliklinikalle, Hellsten sanoo.

– Nykyään ollaan myös sitä mieltä, että mitä varhaisemmin esimerkiksi Alzheimer diagnosoidaan ja lääkehoito aloitetaan, sitä todennäköisemmin taudin etenemistä saadaan hidastettua. Vaikka lääkkeet eivät paranna sairautta, toimintakyky säilyy pitkään parempana, Hellsten sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Juttu on uusinta maaliskuulta 2013.

Kuvat: Colourbox.com, Assi Viskari

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.