Mainos

Geriatri ikäihmisille: Unohtakaa laihdutus – pitäkää huolta kiloistanne

Geriatrian emeritusprofessori Raimo Sulkavan mukaan laihtuminen ja vajaaravitsemus ovat paljon yleisempiä ongelmia vanhuksilla kuin ylipaino. Sulkava ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Mikko Björkman korostavat, että riittävä proteiinin ja energian saanti menee ikäihmisillä perinteisten terveellisyyskäsitysten edelle.

Itä-Suomen yliopiston geriatrian emeritusprofessori Raimo Sulkava korosti tänään Nutricia Medicalin järjestämässä tilaisuudessa, että laihduttaminen on nuorten harrastus, johon vanhemmiten ei pitäisi ryhtyä enää ollenkaan.

– Terveyden kannalta on parempi olla sopivasti ylipainoinen. Jos painon pudottamiseen on tarvetta esimerkiksi diabeteksen takia, se on parempi tehdä liikkumalla enemmän kun syömällä vähemmän. Ikäihmisen painoindeksin tulisi olla yli 24, eikä edes 30 ole vielä järin huolestuttava painoindeksi, Sulkava linjaa.

Lihaskato- ja ravitsemustutkimusta vetänyt Helsingin yliopiston lääketieteen tohtori Mikko Björkman on samoilla linjoilla.

– Kun ikäihminen laihtuu, hän laihtuu aina myös lihaksista, vaikka rasvaakin olisi kehossa. Kun lihakset heikkenevät, sattuu helpommin kaatumisia. Tämä johtaa helposti ikävään kierteeseen, kun liikkumista aletaan varoa, ja sitä kautta lihakset surkastuvat entisestään, Björkman sanoo.

Ikäihmiselle lahjaksi vaaka

Björkman kertoo, että arvioiden mukaan 10 – 20 prosenttia suomalaisista ikäihmisistä sairastaa hauraus-raihnaus-oireyhtymää eli gerasteniaa. Sillä tarkoitetaan terveydentilan selkeää heikentymistä ilman selkeästi määritettävää sairautta.

– Gerastenia heikentää ikäihmisen toimintakykyä ja on yhteydessä muistin heikentymiseen sekä suurentuneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin. Lisäksi vähäisetkin elimistön häiriötilat, kuten virtsatieinfektio tai riittämätön juominen, voivat romahduttaa ikäihmisen terveydentilan varsin nopeasti. Tilannetta voisi verrata huonosti kasattuun palikkatorniin, joka kaatuu rytisten pienenkin tönäisyn seurauksena. Tyypillisiä gerastenian piirteitä ovat heikentynyt lihasvoima, uupumus, vähäinen liikkuminen ja painon lasku, Björkman selvittää.

Björkmanin mukaan verenpainemittarin tapaan ikäihmisille voisi ostaa syntymäpäivä- tai joululahjaksi vaa’an.

– Monet ikäihmiset eivät seuraa painonsa kehitystä. Jonkin verran paino voi normaalistikin vaihdella hieman tilanteesta riippuen, mutta jos ikäihmisen paino laskee tahattomasti useita kiloja muutamien kuukausien kuluessa, niin tämän syy tulisi selvittää, Björkman korostaa.

Muistisairas tarvitsee muita enemmän energiaa

Sulkavan mukaan riittävä, monipuolinen ruokailu ja nesteen saanti on iäkkäille tärkeämpää kuin nuoremmille.

– Vaikkei olisi pahoja sairauksiakaan, ruokahalu heikkenee luonnollisesti iän myötä. Lisäksi monet sairaudet ja niiden lääkkeet vaikuttavat niin, ettei ruoka maistu samalla tavoin kuin aikaisemmin.

Asiantuntijoiden mukana erityisen suuri vajaaravitsemuksen riski on yksin asuvilla muistisairailla. Yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, liittyy lähes aina laihtuminen. Syytä tähän ei tiedetä.

– Muistisairas unohtaa usein syödä, mutta se ei selitä kaikkea. Paino putoaa, vaikka henkilö söisi entiseen tapaan. Energiaa tulisi saada 20–30 prosenttia entistä enemmän, jotta paino ei laskisi. Alzheimerin taudin hyvä puoli on, että saa syödä niin paljon kuin jaksaa, Sulkava korostaa.

Painon seuranta ja säännöllinen liikkuminen on kaiken a ja o

Kun ruoka ei ikäihmiselle maistu, saattaa tilanne johtaa nopeastikin vajaaravitsemukseen. Vähäinen liikkuminen heikentää tilannetta entisestään. Vastustuskyky heikkenee, jolloin esimerkiksi flunssat voivat saada helpommin ihmisestä otteen. Tapaturmien riski kasvaa ja vaikeudet arkiaskareissa lisääntyvät. Myös toipuminen niin tulehdustaudeista kuin muistakin sairauksista ja vammoista hidastuu.

– Riittävä proteiinin ja energian saanti on ikääntyvälle niin tärkeää, että se menee perinteisten terveellisyyskäsitysten edelle. Monipuolinen ravinto on toki hyvän ravitsemuksen perusta
ikäihmisilläkin, mutta tärkeintä on, että syö, Sulkava ja Björkman muistuttavat.

– Ikäihmisellä pitäisi olla saatavilla koko ajan syötävää ja juotavaa, josta henkilö pitää. Monelle voisi olla myös tarpeen käyttää ravitsemuksen lisänä apteekista saatavia täydennysravintovalmisteita, esimerkiksi kun on toipilaana tai ruoka ei maistu. Täydennysravintovalmisteet sisältävät pienessä määrässä runsaasti proteiinia, energiaa ja suojaravintoaineita, Sulkava selventää.

– Liikunnan ja ravinnon yhdistäminen myös kannattaa. Lihakset näyttäisivät olevan kaikkein vastaanottavaisimmillaan tarvitsemilleen ravintoaineille heti liikunnan jälkeen.

Proteiinipitoinen välipala, kuten erilaiset maito- ja lihavalmisteet tai kananmunat, ovatkin oiva palkinto ulkoilun tai tuolijumpan jälkeen.

Björkmanin ja Sulkavan mukaan monet ravitsemukseen liittyvät ikäihmisten haasteet ovat jo hoidettavissa. 

– Moni asia, kuten gerastenia olisi ainakin hidastettavissa ravitsemushoidon keinoin. Tärkeää olisi, että ikäihmisten itsensä lisäksi omaiset ja terveydenhuoltohenkilöstö seuraisivat ja tukisivat systemaattisesti senioreiden painon kehitystä, ravitsemusta ja liikuntatottumuksia.

Lähde: Nutricia Medical

Kuvat: All Over Press, Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.