Mainos

Estääkö punkkirokote tartunnat? Lue kuinka moni sairastuu Suomessa!

Punkkirokotteet loppuvat apteekkien hyllyiltä, otsikot kiljuvat mustien ilkiöiden uusista aluevalloituksista… Uskaltaako edes omalle takapihalle enää mennä ilman kokovartalohaalaria ja hyttyspäähinettä? Lymen borrelioosia tutkinut erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Miikka Peltomaa torjuu hysterian.

Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevassa pienessä Lymen kaupungissa tapahtui kummia 1970-luvun lopussa. Paikkakunnan lapset sairastuivat selittämättömiin niveltulehduksiin. Kun selvisi, että tulehduksia edelsivät punkinpuremat ja rengasmaiset ihomuutokset, Yalen yliopisto ja etunenässä tutkija Allen Steere kiinnostuivat tapauksista.

Steerestä tuli yksi Lymen borrelioosin löytäjistä ja borrelioosista tunnetuin punkkitauti. Suomessa siihen sairastuu vuosittain 2 000–3 000 henkilöä. Noin 300–400 tapauksista pitkittyy ja aiheuttaa vakavampia oireita kuin flunssaa tai ihottumaa.

– Alkuvaiheessa borrelioosi on aika ongelmaton ja helposti hoituva tauti. Hoitamattomana se voi kehittyä ikäväksi ja pitkäikäiseksi, erikoislääkäri Miikka Peltomaa sanoo.

Mihin punkkirokote tehoaa?

Punkkirokotetta on mainostettu raivokkaasti. Harva kuitenkaan ymmärtää, että se toimii ainoastaan sata kertaa borrelioosia harvinaisempaan puutiaisaivokuumeeseen. Kyseiseen Kumlingen tautiin sairastuu vuosittain vain parikymmentä suomalaista – silti piikki on tänä kesänä paikoitellen loppunut apteekeista.

– Pitäisi muistaa, että tautitapauksia on vähän ja puolet niistä Ahvenanmaalla. Vaikka hieman useampi sairastuneista on viime aikoina saanut viruksen myös Manner-Suomessa, on yliampuvaa rokottaa ketä tahansa, Peltomaa sanoo.

Lääkäri toppuuttelee myös viime aikoina levinnyttä väärää tietoa, jonka mukaan hyttyset levittäisivät borrelioosia.

– Hyttysten ei ole todettu levittävän potilaille tautia. Ne saattavat kantaa borreliabakteeria imettyään verta metsän eläimestä. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että lyhyen parin viikon elämänsä aikana hyttynen söisi toisen veriaterian ja tartuttaisi borrelioosin ihmiseen.

Pakkanen voittaa punkin

Punkkien on uutisoitu levinneen yhä laajemmalle.

– Punkit voivat kulkea muuttolintujen mukana jopa mantereelta toiselle. Näin syntyy tilapäisiä punkkipopulaatioita. Pohjoisen kylmissä oloissa ne eivät kauaa selviä, Peltomaa sanoo.

Suomessa punkkien pohjoisraja on tähän asti kulkenut Kemi–Joensuu-akselilla.

Pientä hilautumista pohjoiseen ei silti ainakaan ruotsalaisten tutkimusten mukaan voi kieltää. Syynä on ilmastonmuutos.

Peloille ei katetta

Peltomaa tutki borrelioosia pari vuotta Harvardin yliopiston laboratoriossa taudin uranuurtajan Allen Steerin kanssa. Jo tuolloin kiisteltiin siitä, voiko borrelioosi tarttua odottavasta äidistä lapseen.

– Se on vakava teoreettinen uhka, mutta kiistattomat tieteelliset todisteet puuttuvat.

– Eräs amerikkalainen potilasjärjestö uskoo tällaisiin tartuntoihin. Tutkijat eivät voi sitä vahvistaa.

Jos raskaana olevaa naista puree punkki, hänelle annetaan varotoimena sopiva antibioottikuuri.

– Normaalisti pelkän punkin pureman saaneille ei tällaisia kuureja anneta, sillä jos tauti kehittyy, sen ehtii hyvin hoitaa ennen tilanteen vakavoitumista, Peltomaa selittää.

Borrelioosi ei ole tappava tauti. Suomessa se ei ole yksistään aiheuttanut yhtään kuolemantapausta. Ulkomaidenkin epäilyihin saattaa liittyä muita sairauksia.

– Merkittävät perussairaudet, kuten sydän- ja keuhkotaudit, tekevät borrelioosista vaarallisemman. Hyvin harvinaista ja samaten vakavaa on borrelioosiin ja puutiaisaivokuumeeseen sairastuminen samanaikaisesti.

Bakteeri haastaa tutkijat

Vaikka borreliabakteeri saataisiin pitkään kestäneessä taudissa tapettua antibiooteilla, sen aiheuttamat kudosvauriot eivät välttämättä koskaan parane. Rokotetta kehitetään, mutta lähivuosina sellaista ei ole luvassa.

– Pohjois-Amerikassa borrelioosirokote tuli markkinoille jo 1990-luvun lopussa, mutta se vedettiin pois sivuvaikutuksina ilmenneiden niveltulehdusten takia, Peltomaa kertoo.

– Rokotteen kehittäminen on vaikeaa, koska bakteerilla on useita alalajeja. Ongelmana on löytää kaikki alalajit kattava yhdistelmärokote.

Vaikka ratkaisua vasta etsitään, luonnossa voi patikoida rauhassa. Ellei kieriskele tahallaan vaatteitta saaristolaisessa aluskasvillisuudessa, riski saada borrelioosi on pieni: sadasta puremasta vain yksi tai kaksi johtaa tartuntaan. Näistäkin lähes 90 prosenttia menee ohi vähäisillä oireilla, ja tauti paranee helposti antibioottikuurilla.

Piia Simola/Studio55.fi

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.