Mainos

Elämäntaparemontista apu kilpirauhasvaivoihin?

Hormonitasapaino-oppaan kirjoittanut Kaisa Jaakkola kertoo, että monipuolinen ruokavalio ja stressinhallinta ovat tärkeitä tekijöitä kilpirauhasongelmien ehkäisyssä. Kokonaisuutta ei Jaakkolan mukaan pidä unohtaa.

Hyvinvointialan yrittäjä ja hormonitasapaino-kirjan kirjoittaja Kaisa Jaakkola uskoo, että elämäntavoilla voi olla vaikutusta kilpirauhasvaivojen syntyyn. Hän kertoo havainneensa, että monilla kilpirauhasen vajaatoimintadiagnoosin saaneilla olisi ruokavaliossa parantamisen varaa.

– Esimerkiksi jodin ja seleenin saanti voi olla heikkoa, Jaakkola tähdentää.

Jos haluaa välttää kilpirauhasongelmia, pahimpina virheinä Jaakkola pitää vähäkalorista ja vähäravinteista ruokavaliota. Pitkäkestoinen karppaus tai paastodieetti kovaan stressiin tai runsaaseen urheiluun yhdistettynä voivat Jaakkolan mukaan olla aineenvaihdunnalle tuhoisia.

– Tulisi syödä hyvin paljon vihanneksia ja marjoja, sopivasti hedelmiä. Proteiinia pitäisi olla jokaisella aterialla, hiilihydraatteja sopivasti omaan aktiivisuustasoon ja kehonkoostumukseen nähden sekä luonnollisia rasvoja riittävästi. Jos suvussa on autoimmuunisairauksia, niin usein gluteeniton ja tarvittaessa myös maidoton ruokavalio voi olla avuksi, Jaakkola luettelee.  

– Ei kannata laskea kaloreita, vaan opetella kuuntelemaan nälkä- ja kylläisyyssignaalejaan. Syödä tulisi mielellään neljä tai viisi kertaa päivässä.

Prosessoituja elintarvikkeita Jaakkola kehottaa välttämään. Pienet määrät eivät ole Jaakkolan mielestä haitaksi. Mutta jos ruokavalio koostuu enimmäkseen puolivalmisteista, ei voi olla varma siitä, mitä suuhunsa tulee pistäneeksi. 

– Monista prosessoiduissa ruoka-aineista joko puuttuu niiden luontaisia ravinteita tai niihin on lisätty aineita joita niissä normaalisti ei olisi. Esimerkiksi niin sanotussa karppausleivissä proteiinipitoisuutta nostetaan gluteenilla, mikä voi olla ongelmallista niille, joilla on autoimmuuniperäinen kilpirauhasongelma.

Keho tasapainoon stressinhallinnalla

Jaakkola kertoo, että monet lääkärit mainitsevat myös pitkäaikaisen stressin olevan tyypillistä niille, jotka sairastuvat johonkin kilpirauhasen toiminnan häiriöön. Hän pitää siis myös stressinhallintaa olennaisena osana kilpirauhasen toiminnan häiriöiden ehkäisyä ja oireiden helpottamista.

– Tosi moni nukkuu nykyään aivan liian vähän. Lisäksi on eri asia minkä ajattelee rentouttavan ja mikä oikeasti rentouttaa. Esimerkiksi iltadrinkki pitää hermoston aktiivisena eikä keho pääse lepotilaan, Jaakkola selittää.

– Liikunnassa kannattaa muistaa monipuolisuus: ei pelkkää rankkaa urheilua tai pelkkää kevyttä urheilua, mielellään molempia tasapainoisesti eli sekä lihaskuntoa että "mielenterveysliikuntaa" eli aerobista ja kehonhuoltoa.

Tärkeintä on Jaakkolan mukaan kokonaisuus. Yksi palikka, esimerkiksi syöminen, voi olla hyvällä tolalla, mutta jos ihmisen elämässä on jotain hyvin stressaavaa, hän ei välttämättä kuitenkaan voi hyvin.

– Hormonien yhteispeli on monimutkainen soppa ja ihmisen keho on kompleksinen, hän toteaa.

– Esimerkiksi estrogeenien ja progesteronin huonon suhteen sanotaan olevan myös kilpirauhasongelmien riskitekijä. E-pillerit tai vierasperäiset, esimerkiksi kosmetiikasta kehoon joutuvat xenoestrogeenit voivat nostaa elimistön estrogeenimäärää, jos estrogeenit eivät poistu hyvin esimerkiksi suolisto-ongelmien vuoksi.

Jaakkola mainitsee, että jotkut lääkärit ovat avoimia kokeilemaan ensin elämäntapamuutoksia tiettyjen kilpirauhasen vajaatoiminnan muotojen hoitoon:

– Jotkut ovat lääkärin seurannassa voineet vaikuttaa tarvittavan kilpirauhaslääkkeen määrään parantamalla kehon ravinnetilaa ja vähentämällä stressiä.

Katso myös lääkärin neuvot kilpirauhasvaivoihin:

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.