Ehkäise ja hoida korkeaa verenpainetta itse – Elintavoilla jopa lääkkeen vaikutus

Sopivanlaista ruokaa, juomaa ja liikuntaa. Siinä resepti verenpaineen kohoamisen ehkäisyyn. Jos tauti on jo iskenyt, lääkityksellä vähennetään hengenvaarallisia seurauksia.

– Elintapoihin vaikuttaminen on keskeistä sekä verenpaineen kohoamisen ennaltaehkäisemisessä, lievän kohoamisen hoitamisessa että taudiksi yltyneen tilanteen rauhoittamisessa, dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne sanoo.

Ravitsemuksellisesti tärkeimpänä Syvänne pitää suolan käytön rajoittamista. Liiallista lakritsin syömistä ja alkoholin juomista tulee myös välttää.

– Reilusti ylipainoisella ihmisellä jo 5–10 prosentin painonpudotus voi auttaa hallitsemaan verenpainetta. Kohtuullisesti rasittava, vähintään 150 minuuttia viikossa kestävä kävelytyyppinen liikunta hyödyttää niin ikään.

Elintavoilla jopa lääkkeen vaikutus

Kunkin elintapakeinon yksittäinen vaikutus on suhteellisen vähäinen, tyypillisesti 3–5 elohopeamillimetriä.

– Mutta yhdessä ne voivat hyvinkin saada aikaan samanlaisen vaikutuksen kuin yksi lääke. Elintapoja ei siis missään nimessä kannata jättää muuttamatta. Sitä paitsi lääkkeistäkin osa toimii huonommin, jos suolaa saadaan liikaa.

Mikäli verenpaineen lievä kohoaminen ei elintapoihin vaikuttamalla riittävästi vähene, harkitaan lääkehoitoa.

– Lääkehoitoa tarvitaan lisäksi aina, jos verenpaine on jo alun perin yläpaineeltaan yli 180 tai alapaineeltaan yli 110, Syvänne sanoo.

Lääkityksellä eroon vakavista seurauksista

Verenpainelääkitys on päivittäistä ja pitkäaikaista.

– Se ei ole mikään tilapäinen kuuri, jolla hoidetaan asia pois. Tosin joskus, jos sairastumisen takana on ollut esimerkiksi suuren ylipainon tai voimakkaan stressin kaltainen korjattavissa oleva tekijä, lääkitystä voidaan vähentää tai jopa lopettaa kokonaan.

Useimmiten lääkitys on silti pysyvää.

– Ja sellaisena siihen on myös syytä alusta lähtien suhtautua. Lääkityksellä päästään aika suurella menestyksellä eroon varsinaisista verenpainetaudin seurauksista, kuten aivoverenkiertohäiriöistä ja munuaisongelmista, Syvänne sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Lue myös:

    Uusimmat