Dosentti: Laktoosi-intolerantikko voi juoda tavallista maitoa

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus eikä allergia vaan normaali ominaisuus. Afrikassa se on lähes kaikilla ihmisillä, Suomessa 18 prosentilla. Dosentti Irma Järvelän mielestä ongelmaa suurennellaan eikä maito ole vihollinen vaan elimistölle tärkeiden aineiden lähde. Järvelä sanoo, ettei laktoosi-intolerantikkojenkaan tarvitse siirtyä kokonaan laktoosittomiin tuotteisiin.

Jos maidon ja maitotuotteiden kaltaiset laktoosia eli maitosokeria sisältävät ruoka-aineet aiheuttavat vatsavaivoja, ihmisellä on laktoosi-intoleranssi.

– Laktoosi-intoleranssi on normaali ominaisuus, joka kehittyy laktoosia pilkkovan laktaasientsyymin vähentyessä. Syntyessä kaikkien ihmisten laktaasientsyymin aktiivisuus suolen limakalvolla on korkea. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että voitaisiin juoda äidinmaitoa, pilkkoa siitä tulevaa laktoosia ja siten säilyä hengissä, dosentti ja kliininen opettaja Irma Järvelä Helsingin yliopistosta sanoo.

Helsingin yliopistossa tutkittiin laktaasientsyymin aktiivisuuden muuttumista suomalais- ja somalialaislapsilla noin yhdeksän vuotta sitten.

– Silloin havaittiin, että laktaasientsyymin aktiivisuus alkaa laskea viiden–kuuden ikävuoden paikkeilla. Kun maidon juomista siitä huolimatta jatketaan, osa ihmisistä alkaa saada laktoosi-intoleranssin oireita.

Afrikassa lähes kaikilla laktoosi-intoleranssi

Suomalaisista 18 prosentilla on laktoosi-intoleranssi.

– Se on vähän: 82 prosenttia suomalaisista siis sietää kaikenlaisia maitotuotteita aivan normaalisti koko elämänsä ajan. Tanskassa laktoosi-intoleranttikkoja on perinteisesti ollut vielä vähemmän, vain viitisen prosenttia kansasta.

Laktoosin sietokyvyn kasvaminen johtuu laktaasientsyymigeenin säätelyalueella kauan sitten tapahtuneesta mutaatiosta, jonka seurauksena entsyymin aktiivisuus ei häviäkään kouluiässä. Pohjoismaalaisilla uusi geenimuoto on alkuperäistä yleisempi.

– Maitotalouden kehittyminen kulkee sietokyvyn kasvamisen kanssa käsi kädessä. Afrikan maissa joitakin harvoja karjanhoitoa harrastavia heimoja lukuun ottamatta käytännössä kukaan miljardiväestöstä ei siedä maitoa. Lähes kaikilla afrikkalaisilla on siis laktoosi-intoleranssi.

Voi juoda kaksi desiä tavallista maitoa päivässä

Järvelä kertoo, että laktoosi-intoleranssin oireiden ilmeneminen riippuu siitä, kuinka paljon maitoa juo.

– Vaikka ihmisellä olisi laktoosi-intoleranssi, elimistö sietää noin kaksi desilitraa tavallista maitoa päivässä. Tähän tulokseen on tultu 1970-luvulla tehdyissä tieteellisissä tutkimuksissa. Jos maitoa juo paljon, esimerkiksi litran kerralla, suurimmalle osalle ihmisistä tulee oireita. Niistä yleisimmät ovat ilmavaivat sekä vatsan turvotus ja löysyys.

– Absoluuttisuudesta ja mustavalkoisuudesta on luovuttava. Ei kannata eikä saa ajatella, että jos on laktoosi-intoleranssi, niin ei voi juoda yhtään maitoa.

Ja vaikka ihmisellä olisi laktoosi-intoleranssi, hän voi olla täysin oireeton.

– Tällöin laktoosi-intoleranssista ei ole mitään haittaa. Diagnosoimatta jääminen ei tiettävästi aiheuta ihmiselle vaaraa, koska ei ole näyttöä, että laktoosi-intoleranssilla olisi yhteyttä mihinkään tauteihin, Järvelä sanoo.

Lääkäriin, jos laktoositon dieetti ei auta

Diagnoosin laktoosi-intoleranssista voi tehdä aivan hyvin itse kotona.

– Se tapahtuu testaamalla, paljonko maitotuotteita sietää. Jos pysyy pari–kolme viikkoa täysin laktoosittomalla dieetillä ja huomaa vaivojen silloin selvästi vähenevän, voi päätellä, että itsellä on laktoosi-intoleranssi.

Mikäli oireet eivät laktoosista luopumisesta huolimatta vähene, kannattaa mennä lääkäriin.

– Vatsavaivat ovat hyvin yleisiä. On tutkittu, että Yhdysvalloissa noin 80 prosentilla ihmisistä on elämänsä aikana joitain vatsavaivoja. Suurin osa niistä liittyy johonkin muuhun kuin laktoosiin ja maitoon. Vatsavaivoja tutkittaessa laktoosi-intoleranssi voidaan sulkea helposti pois geenitestillä.

– Laktoosi-intoleranssiepäilyjen kaaduttua tulisi ensimmäisenä tutkia, onko kyseessä sittenkin keliakia. Keliakia on immunologinen sairaus, jossa suolinukan toiminta heikkenee. Se vahingoittaa laktaasientsyymin toimintaa ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin laktoosi-intoleranssi. Keliakian hoitona on gluteeniton ruokavalio, Järvelä sanoo.

"Vähälaktoosiset yhtä hyviä kuin laktoosittomat"

Jos kokeilun jälkeen paljastuu, ettei siedä maitotuotteita, voi siirtyä vähälaktoosisiin tai täysin laktoosittomiin tuotteisiin.

– Niistä ei tule mitään oireita. Tuotteiden ei siis tarvitse olla täysin laktoosittomia, vaan vähälaktoosiset käyvät laktoosi-intolerantikolle aivan yhtä hyvin. Kermaisessa jäätelössä on paljon laktoosia, mutta vähälaktoosisessa ei oikeastaan yhtään.

– Laktoosi-intolerantikon ei tarvitse vältellä kaikkia maitotuotteita. Juustoissa ja jogurteissa on vähemmän laktoosia kuin maidossa. Maidon juomistakaan ei laktoosi-intoleranssin takia kannata tai saa lopettaa, sillä se on Suomessa paras kalsiumin ja D-vitamiinin lähde. Kyseisiä aineita saa myös vähälaktoosisesta ja laktoosittomasta maidosta. Vaikka vähälaktoosiset tuotteet ovat hieman tavallisia maitotuotteita kalliimpia, niitä on kaupoissa todella hyvät valikoimat.

"Eri asia asua Afrikassa"

Järvelä ei ymmärrä puheita maidon pahuudesta ja turhuudesta.

– On vain normaalia, että laktaasientsyymin toiminta iän myötä heikkenee. Silti Suomessakin se enemmistö ihmisistä, joilla normaali C-alleeli on muuttunut T-alleeliksi, sietää laktoosia ja voi juoda maitoa läpi elämän niin paljon kuin tykkää.

Mitä Järvelä sanoo niille, jotka pitävät maitotuotteiden käyttöä imeväisiän jälkeen luonnottomana, koska Afrikassakin kaikilla on laktoosi-intoleranssi?

– On eri asia asua Afrikassa tai vaikka Italiassa kuin täällä pohjoisessa. Auringonvalo muodostaa iholle kalsiumin imeytymistä parantavaa D-vitamiinia, mutta Suomessa on suurimman osan vuodesta kylmää ja pimeää. Tämän takia maito on suomalaisille tärkeämpää kuin etelässä asuville.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Lue myös:

    Uusimmat