Mainos

Diabeetikon ruokavalio sallii herkutkin – tässä perusohjeet

Diabeetikon ruokavalioon mahtuu myös sokerisia jälkiruokaherkkuja, kun syö pääpiirteissään yleisterveellistä ruokaa, hyviä hiilihydraatteja ja tihein ateriavälein.

– Diabeetikon ravitsemuksen perusperiaatteena on yleisterveellinen ruokavalio. Pohja rakentuu yleisille ravitsemussuosituksille niin rasvan ja hiilihydraattien laadun kuin vitamiinien, kivennäisaineiden ja proteiinin saannin suhteen, professori Matti Uusitupa kertoo.

Erityisenä tavoitteena diabeetikolla on välttää tarpeettoman suuret verensokerin heilahtelut. Siksi hiilihydraattien saanti ja syöminen ylipäätään tulisi jakaa tasaisemmin usealle eri aterialle päivän rytmin ja insuliinihoidon mukaan.

– Diabeetikon kannattaa syödä viidestä kuuteen kertaa päivässä, välipalat mukaan lukien. Ruokavalio suhteutetaan aina diabeteksen muuhun hoitoon ja liikuntaan.

Uusitupa kertoo, että diabeetikollakin tärkein energianlähde ovat hiilihydraatit, sillä niiden imeytyessä glukoosina verenkiertoon ihminen saa energiaa suoraan hiilihydraateista. Diabeetikon tulisi suosia niin sanottuja matalan glykeemisen indeksin hiilihydraatteja.

– Ne säilyttävät verensokeritason tasaisempana. Tällaisia hyviä hiilihydraatteja ovat esimerkiksi täysjyväviljat, täysjyväpasta sekä palkokasvit eli herneet ja pavut. Sokeripitoiset juomat, jotka nostavat verensokeria nopeasti, ovat välteltävien listalla.

– Hedelmiä ja kasviksia saa käyttää, ne eivät ole ongelma.

Proteiinin saannin suhteen ohjeet ovat diabeetikoille samankaltaiset kuin terveelle väestönosalle.

– Runsasproteiinisia ruokavalioita ei suositella, koska ei tiedetä, miten ne pitkällä aikavälillä vaikuttavat ihmiseen. Jos potilaalle kehittyy diabeettinen munuaistauti, niin yleensä proteiinin saantia pyritään vielä vähän rajoittamaan.

– Mitä tulee rasvaan, niin pehmeä rasva on diabeetikolle ihan selvästi parempaa kuin kova rasva. Samalla vältetään valtimotauteja.

Muotidieetit eivät suositeltavia

Jos haluaa, niin diabetesta sairastavanakin on mahdollista maltillisesti rajoittaa hiilihydraattien saantia.

– Varsinainen karppaaminen ei diabeetikolle sovi. Mutta jos ruokavalion laatu on korkeatasoinen, voi pärjätä niin, että energiasta 40–45 prosenttia tulee hiilihydraateista. Tavallinen suomalainenhan saa hiilihydraateista keskimäärin jopa 50 prosenttia energiasta, Uusitupa sanoo.

– Rajoitetut hiilihydraatit on tärkeää myös korvata jollakin, sillä jostainhan se energia pitää saada. Koska proteiinin osuutta ei kannata kovin paljon nostaa, niin rasvan laadun täytyy olla entistä parempi. Käytännössä on käytettävä enemmän kasviöljyä.

Paastoamista tai 5:2-dieetin kaltaisia laihdutuksen muotoja Uusitupa ei diabeetikoille suosittele.

– Lähtökohtana on, että pitäisi oppia syömään terveellisesti läpi elämän. Rajoittavat ruokavaliot eivät ohjaa terveellisiin ruokatottumuksiin pitkällä aikavälillä. Tämä tahtoo aina muotidieeteissä unohtua.

Herkut jo hieman täyttyneeseen mahaan

Diabeetikkokin saa herkutella. Uusitupa kertoo, että useissa 1970–1980-luvuilla tehdyissä kontrolloiduissa tutkimuksissa havaittiin, ettei kohtuullinen sokerin saanti sekaruoan yhteydessä huonontanut diabeetikoiden hoitotasapainoa.

– Sokeria sisältävät herkut pitäisi kuitenkin nauttia mielellään pääruokien yhteydessä jälkiruokana. Kun mahassa on muutakin ruokaa, sokeri imeytyy hitaammin. Hedelmät, marjat ja jogurtit sen sijaan kyllä käyvät välipalaksi.

– Päivittäisen sokerinsaannin tulisi jäädä mielellään alle 50 grammaan päivässä. Kun seuraa verensokeriaan aterioiden jälkeen, oppii itse sen, mitä voi syödä ja mitä ei.

Ravintolisät eivät Uusituvan mielestä ole diabeetikolle tarpeen.

– Markkinoilla on aika paljon diabeetikoille tarkoitettuja tuotteita, mutta jos noudattaa yleisiä ravitsemussuosituksia ja syö monipuolisesti ja terveellisesti, niin lähtökohtaisesti ravintolisiä ei tarvita. Jos on joitakin muita sairauksia diabeteksen lisäksi, niitä voi käyttää harkinnan mukaan.

Juttu on uusinta marraskuulta 2014.

Piia Simola/Studio55.fi

Diabeetikkojen määrä kasvaa vauhdilla

Studio55.fi-lähetyksessä puhuttiin diabeteksesta ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan kanssa huhtikuussa 2014. Katso video alta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.