Mainos

Autoimmuunisairauden taustalla voi olla monta syytä – näin vähennät riskiä

Jos joutuisit tappeluun itseäsi vastaan, voittaisitko? Kysymys voi kuulostaa tyhmältä, mutta juuri siitä on kyse kun ihminen sairastaa autoimmuunisairautta. Voiko autoimmuunisairauksilta suojautua?

Autoimmuunisairauksissa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Esimerkiksi nivelreuma, MS-tauti, ykköstyypin diabetes ja lupus, eli punahukka, ovat autoimmuunisairauksia.

Autoimmuunisairaudet vaikuttavat miljooniin ihmisiin ja luvut kasvavat tasaisesti. MS-potilaiden määrä on kolminkertaistunut Kanadassa viimeisen 60 vuoden aikana. Keliakiaa sairastavien määrä on tuplaantunut länsimaissa viimeisen 25 vuoden aikana.

Autoimmuunitauteja esiintyy naisilla miehiä useammin. Estrogeeni, keltarauhashormoni, prolaktiini ja androgeenit, eli mieshormonit, vaihtelevat naisilla läpi elämän. Kaikki edellä mainitut hormonit vaikuttavat immuniteettiin.

Toronton Health Network yliopiston niveltulehdusten ja autoimmuunisairauksien tutkimuskeskuksen johtaja Eleanor Fish kertoo, että lupusta, eli punahukkaa, esiintyy enemmän synnytysikäisillä naisilla. Myös nivelreuma huipentuu synnytysikäisillä naisilla, mutta menee remissioon raskauden ajaksi.

Japanissa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin lähes 240 000 naista 27 vuoden ajan. Tutkimuksessa huomattiin, että sellaisilla naisilla oli kohonnut riski lupukseen, joiden kuukautiset alkoivat ennen 10 ikävuotta ja jotka käyttivät ehkäisypillereitä.

Tutkimusta hormoneista ja niiden vaikutuksesta on kuitenkin tehtävä lisää ennen kuin voidaan vetää tieteellisesti pitäviä johtopäätöksiä.

Tieteellisiä todisteita ei ole riittävästi, että voitaisiin osoittaa, että yksi tekijä, kuten perinnöllisyys, ruokavalio, saasteet, fyysinen epäaktiivisuus, stressi tai sosioekonomiset tekijät olisivat autoimmuunisairauksien takana. Terveyteen ja immuniteettiin vaikuttavia asioita on monia.

Osalla ihmisistä voi olla geneettinen taipumus autoimmuunisairauksiin. Toronton Health Network yliopiston niveltulehdusten ja autoimmuunisairauksien tutkimuskeskuksen johtaja Eleanor Fish kertoo, että geneettiset tekijät eivät kuitenkaan yksistään aiheuta suurempaa riskiä. Jopa identtisten kaksosten välillä todennäköisyys sairastua samaan autoimmuunisairauteen on alle 50 prosenttia.

Perimään ei voi vaikuttaa, mutta autoimmuunitautiin sairastumista voi pyrkiä ehkäisemään omilla teoilla. Canadianliving.com-sivusto listasi erilaisia tapoja, joilla vahvistaa immuniteettia ja mahdollisesti suojautua autoimmuunisairauksia vastaan.

Huolehdi D-vitamiinin saannista

D-vitamiini voi toimia suojana sellaisia autoimmuunisairauksia kuin MS-tautia ja diabetesta vastaan.

Tutkimuksista on löytynyt viittauksia siihen suuntaan, että riittämätön D-vitamiinin saanti voi liittyä ykköstyypin diabetekseen sairastumiseen myöhemmin elämässä. Erään tutkimuksen mukaan todettiin, että sellaisten vauvojen, joille annettiin 50 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin, riski sairastua ykköstyypin diabetekseen seuraavan 30 vuoden aikana pieneni 78 prosentilla.

Pidä vatsa terveenä

Kolme neljännestä kehon immuunisoluista on ruoansulatuskanavassa. Biljoonat suolistossa elävät bakteerit vaikuttavat vatsan hyvinvointiin ja terveyteen.

Mikrobiologian ja immunologian professori Irah King McGill-yliopistolta sanoo, ettei runsas bakteerien määrä vielä riitä terveeseen vatsaan, vaan bakteereita on oltava monenlaisia. Muun muassa keliaakikoilla on huomattu olevan vähemmän maitohappobakteereita kuin sellaisilla ihmisillä, jotka eivät sairasta keliakiaa.

Miesten ja naisten välillä voi olla eroja suolistobakteereissa. Tämä voi selittää osaltaan miksi naisilla esiintyy autoimmuunisairauksia miehiä useammin.

Kanadalaisen tutkimusinstituutin tutkijat siirsivät uroshiiren suolistobakteereita naarashiirille. Lopputulos oli, että diabeteksen esiintyvyys naarailla pieneni 85 prosentista 25 prosenttiin.

Bakteeri- ja virusinfektiot voivat muuttaa suolistoflooran tasapainoon ja vaikuttaa immuniteettiin. On näkemyksiä, joiden mukaan jotkut infektiot voivat luoda alustan autoimmuunisairauksille, kuten nivelraumalle ja lupukselle.

– Tietyt bakteerit ja virukset muistuttavat ihmisen soluja. Immuunijärjestelmä ei osaa erotella mikä on mikrobi ja mikä ihmisen oma solu. Tämä johtaa siihen, että keho alkaa tuhoamaan itseään, sanoo Fish.

Käytä antibiootteja fiksusti

Antibiootit tappavat niin huonot kuin hyvätkin bakteerit. Jotkut uskovat, että antibioottien liiallinen käyttö voi vaikuttaa autoimmuunisairauksien riskiin.

– Antibiootit ovat tärkeitä, tehokkaita ja hyödyllisiä, kun niitä käytettään asianmukaisesti, sanoo King. Hän esittää ajatuksen, että antibioottien toistuva käyttö nuorella iällä voi vahingoittaa ja sekoittaa suolistobakteerien tasapainoa ja samalla lisätä riskiä sairastua autoimmuunitautiin. Tieteellisiä todisteita väitteen taakse, ei kuitenkaan ole riittävästi.

Autoimmuunisairauksien syyksi on myös esitetty liiallista hygieniaa. Kun lapset eivät varhaisella iällä altistu infektioille, immuniteettisysteemi ei pääse rakentumaan tavallisesti. Brittiläisen Kolumbian yliopiston apulaisprofessori ja tutkija Laura Sly sanoo, että liiallinen hygienia voi lisätä autoimmuunisairauksia ja allergioita.

Lopeta tupakointi ja vähennä suolan käyttöä

Kaikkien muiden haittojensa lisäksi, näyttää siltä, että tupakointi voi lisätä myös autoimmuunisairauksien riskiä.

Yalen yliopiston tutkijat esittävät havaintojensa pohjalta, että korkea suolan saanti lisää tulehtuneiden immuunisolujen määrää, mikä voi vaikuttaa autoimmuunisairauksiin.

Tieteellistä varmuutta suolan vaikutuksista autoimmuunisairauksiin ei ole vielä. 

Lähteet: canadianliving.com, Terveyskirjasto.fi

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.