Mainos

Akupunktio pelasti Tuomon käden amputoinnilta, lääkärit uhkasivat huostaanotolla

Tuomo uhkasi menettää nuoruudessaan koko vasemman kätensä aggressiivisen kasvaimen myötä. Lääkäreiden mukaan radikaali toimenpide oli ainoa vaihtoehto tilanteeseen. Akupunktiolääkäri oli toista mieltä.

Kaikki alkoi näennäisesti viattomasta onnettomuudesta. 8-vuotias Tuomo kaatui laskettelumäessä. Rytäkässä pojan peukalo meni sijoiltaan.

Onnettomuuden myötä Tuomon vasempaan käteen nousi herneen kokoinen patti. Lääkäri määräsi pojan rutiinileikkaukseen.

Ei mennyt kauaa, kun patti kasvoi takaisin: toisen kerran, kolmannen, neljännen... Viidennen leikkauksen jälkeen tilanne oli äitynyt jo varsin pahaksi.

− Kyseessä oli alun perin aggressiivinen sidekudoskasvain. Se oli silloin harvinainen. Suomessa tautia ei ollut yhtään kappaletta, Amerikassa viisi. Mutta ei koskaan lapsella, eikä kädessä, vaan jalassa, Tuomo kuvaa vuosien takaista tilannetta.

Peukalo ja etusormi lähtevät

Kun patti ilmestyi takaisin neljännen kerran entistä aggressiivisempana, Tuomo sai siirron pääkaupunkiseudun sairaanhoidon piiriin. Tässä vaiheessa lääkärit ottivat kovat keinot käyttöön.

Vuonna 1989 kädestä poistetiin peukalo, ja etusormi istutettiin peukalon tilalle. Myös etusormi poistettiin saman vuoden lopulla. Tuomo ei muista järkyttyneensä tapahtuneesta mainittavasti.

− Vanhemmille se taisi olla kovempi paikka, mies pohtii.

Leikkauksesta ehti kulua hädin tuskin kuukausi, kun käteen palasi jälleen tuttu kohouma.

− Se alkoi olla perunan kokoinen. Kättä särki koko ajan. Siellä oli niin paljon painetta, että näytti kuin käsi olisi räjähtämäisillään. Iho ei ollut antaa enää periksi, Tuomo kuvaa.

Vaarassa koko käsi

Tuomon vanhemmat tekivät kaikkensa auttaakseen lastaan. Koska kasvain oli harvinainen, siihen etsittiin vaihtoehtoisia hoitokeinoja, kaikkea maan ja taivaan väliltä.

− Soiteltiin kaikki yliopistolliset sairaalat ja kirjastot läpi, josko heillä olisi tietoa kasvaimesta, mutta kenelläkään ei ollut mitään. Vasta vuonna 1992 löytyi ensimmäinen tutkimus kasvaimesta, kymmenkunta A4-kokoista arkkia.

Akupunktio astui kuvaan kriittisellä hetkellä.

− Siinä vaiheessa oli jo uhka, että käsi amputoidaan.

"Kiinaan, ei missään nimessä!"

Järkyttävän ennusteen aikaan Tuomo oli käynyt läpi jo kahdeksan leikkausta. Nuoren pojan vanhemmat tarttuivat viimeisenä oljenkortena hoitomuotoon, joka ei ollut Suomessa vielä yleinen.

Suomessa oli tuolloin käymässä kiinalainen professori Liu Bao Yan. Hän oli opettamassa kiinalaista lääketiedettä.

− Perinteinen kiinalainen lääketiede löytyi sattumien kautta, niin kuin kaikki muutkin asiat. Jyväskylässä oli luennoimassa taiwanilainen lääkäri, joka taas tiesi, että Helsingissä on lähiaikoina kurssi PKL, Tuomo kertoo.

Kasvainta tutkittuaan Liu Bao Yang lupasi ottaa selvää, onko Kiinassa ketään, jolle olisi tullut vastaan saman tyyppistä tilannetta. Heinäkuussa puhelin soi kolmen aikaan yöllä.

− Liu kysyi, milloin voimme saapua Pekingiin. Sanoimme, että heti, kun saamme viisumit.

Tässä kohtaa Tuomoa aiemmin hoitaneet ammattilaiset nousivat vastarintaan.

− Lääkäreiden mielestä oli edesvastuutonta lähteä Kiinaan. He olivat hirveästi vastaan ja uhkasivat vanhempiani huostaanotolla.

Neljän kuukauden hoitojakso

Vanhemmat pitivät päänsä ja matkustivat poikansa kanssa Kiinaan Liu Bao Yanin oppi-isän, vanhan kiinalaisen lääkärin luokse. Tuomo alkoi käydä hoidettavana He Pu Renin kodissa kuusi kertaa viikossa. Liu tuli mukaan ja auttoi alkuun tulkkaamisessa.

Tuomon hoito jatkui akupunktion erikoisemmilla muodoilla: tulineulalla sekä tulineulan ja akupunktion välisellä sekoituksella. Siinä kuumennettiin tavallisia akupunktioneuloja, jotka työnnettiin suoraan kasvaimeen.

− Tulineula on tavallista akupunktioneulaa paljon paksumpi. Ensimmäinen kerta sattui niin, että taju lähti, Tuomo muistaa.

Vielä samana yönä Tuomo nukkui ensimmäisen kerran aikoihin rauhallista unta. Jatkuva särky katosi sen sileän tien. Hoidot jatkuivat seuraavat neljä kuukautta päivittäin.

− Idea on se, että siinä pistetään kehon omat vasta-aineet hyökkäämään.

Paluu Suomeen

Kun Tuomo vanhempineen palasi neljä kuukautta myöhemmin Suomeen, tilanne oli toinen. Noin kolme-neljäsosaa kasvaimesta oli kadonnut. Suomen päässä patti leikattiin vielä kertaalleen, ja päälle annettiin sädehoitoa.

Lääkärit moittivat tulehduksille altista avohaavaa. Koko käden poistamisesta kukaan ei kuitenkaan enää maininnut.

Tuomo ei surkuttele lapsuutensa tapahtumia. Ei edes siksi, että kasvain ehti taittaa kämmenen kohdalta luita, mikä jätti luut kieroiksi. Sädehoito puolestaan katkaisi käden pituuskasvun.

− Olisiko se viisi senttiä lyhyempi. Mutta käsi toimii ihan hyvin. Olen tehnyt raskaitakin hommia rakennuksilla ja kuljetusalalla ilman mitään ongelmia, positiivinen mies päättää.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.