12 tavallista oiretta – milloin syytä huolestua?

Jatkuva janon tunne

Pahimmillaan jatkuva jano voi kertoa kakkostyypin diabeteksesta, mutta todennäköisemmin kehosi kaipaa vain lisää vettä. Esimerkiksi säännöllisesti liikuntaa harrastaessa tulee myös hikoiltua enemmän, joten keho kaipaa lisää nesteytystä. Myös kuuma ja kuiva ilma tai vaikkapa jotkut lääkkeet voivat lisätä juomisen tarvetta.

Tarkkaile kuitenkin, kärsitkö janon ohella muistakin oireista. Kakkostyypin diabetes voi oireilla janon lisäksi esimerkiksi nälän tunteena, painonvaihteluna, väsymyksenä ja näön ongelmina.

Lue myöskuusi myyttiä diabeteksesta – tiesitkö nämä asiat yleisestä taudista?

Kipuilu rinnassa

Rintasyöpää todennäköisemmin jomottava tunne johtuu vain luonnollisesta hormonikierrosta. Kuukautiskierron loppuvaiheessa hormonit voivat aiheuttaa turvotusta ja pingotusta rinnoissa. Yhdysvaltalainen onkologi Richard Elledge rauhoittelee, että pelkkä kipuilu on tuskin koskaan oire syövästä.

Sen sijaan jos löydät rinnastasi uusia kyhmyjä, huomaat muutoksia esimerkiksi ihon värissä tai muuten rintojen alueella tai nänneistäsi erittyy verta, on syytä hakeutua tutkimuksiin.

Lue ohjeet rintojen tunnusteluun

Yskä

Sinnikäs yskä voi olla oire keuhkosyövästä tai keuhkolaajentumasta, mutta mikäli et ole tupakoitsija, riskisi tällaiseen diagnoosiin on pieni. Todennäköisemmin kyse on flunssasta, keuhkoputkentulehduksesta tai allergiaoireista.

Lääkäriin tulisi hakeutua jos yskä on jatkunut yli neljä viikkoa, keuhkolääkäri Norman H. Edelman neuvoo.

Lue myös, miten tunnistat vaarallisen keuhkoahtaumataudin ajoissa.

Jatkuva päänsärky

Päänsäryn taustalla on harvemmin aivokasvain, vaan yleisimmin kyse on jännityspäänsärystä tai migreenistä. Päänsärkyihin erikoistuneen neurologi MaryAnn Maysin mukaan aivokasvaimeen liittyy yleensä muitakin oireita, kuten äkillistä lihasheikkoutta, unesta herättäviä päänsärkyjä, puutumisen tunnetta, persoonallisuuden muutoksia, koordinointikyvyn heikentymistä, oksentelua ja muutoksia näkökyvyssä, kuulossa ja puheessa.

Lääkäriin tulisi kuitenkin hakeutua, jos päänsärky ei taltu tavallisilla särkylääkkeillä ja jatkuu yli kaksi viikkoa. Lue lisää siitä, milloin päänsärystä tulee huolestua.

Rintakipu

Rintakipu on hälytysmerkki sydänkohtauksesta, mutta pelko pois: useimmiten tässäkin on kyse harmittomammasta vaivasta, kuten raskaan liikunnan tai nostelun aiheuttamasta lihaskrampista, närästyksestä, vatsahappojen nousemisesta ruokatorveen, kovan yskän aiheuttamasta kivusta tai ylähengitysteiden tulehduksen aiheuttamasta keuhkojen ärtymisestä.

Muista kuitenkin, että mitä iäkkäämpi olet, sitä korkeampi riski sinulla on saada sydänkohtaus. Asiantuntijat huomauttavat, että toisinaan kohtauksen voi saada kolmekymppisenäkin. Koska nopea hoito on sydänkohtauksen sattuessa ensiarvoisen tärkeää, soita hätäkeskukseen jos kova rintakipu ei lievity muutamassa minuutissa.

Lue, miten tunnistat sydänkohtauksen.

Hiusten lähtö

Vaikka tukkaa tippuisikin tukkoina, et välttämättä ole kaljuuntumassa pysyvästi. Alle viisikymppisillä naisilla kyse on useimmiten tilapäisestä haitasta. Stressi, raskaus ja jotkut lääkitykset (kuten masennuslääkkeet) voivat kaikki aiheuttaa hiusten lähtöä.

Jos hiukset häipyvät päälaelta eivätkä esimerkiksi takaraivolta, käy ihotautilääkärin luona. Joissain tapauksissa lääkkeistä ja esimerkiksi hormonitasapainon korjaamisesta voi olla apua.

Miten muuten voit vaikuttaa hiustenlähtöön? Lue, miten ehkäiset tukan ohenemista!

Ihomuutokset

Uusi luomi, värimuutokset ja läiskät voivat olla merkki ihosyövästä. Useimmiten luomet ovat silti harmittomia, ja muutokset voivat olla myös osa ihon luonnollista ikääntymistä. Vaikka monet muutokset ovat harmittomia, tulee luomiin suhtautua varauksella erityisesti yli 30-vuotiaana. Ihomuutoksia on syytä tarkkailla ja ihotautilääkärillä tulisi ikääntyneenä käydä säännöllisesti.

Varoitusmerkkejä ihosyövästä ovat sellaiset muutokset ja luomet, jotka ovat epäsymmetrisiä, halkaisijaltaan yli 6 milliä ja näyttävät muuttuvan. Myös epätasaiset rajat ja vaihteleva väri ovat syitä näyttää muutoksia lääkärille.

Katso myös kuvat siitä, millaisista ihomuutoksista on syytä huolestua.

Muistiongelmat

Unohditko taas jotain? Ennen kuin epäilet alkavaa Alzheimeria, muista, että myös väsymys, stressi, masennus, jotkin lääkkeet ja jatkuva kiire voivat aiheuttaa muistihäiriöitä.

Vain alle viisi prosenttia Alzheimer potilaista saa diagnoosin alle 65-vuotiaana, yhdysvaltalainen geriatri Laurel Coleman rauhoittelee. Varhain sairastuneilla tauti näyttää kulkevan suvussa. Coleman kannustaa unohtelusta kärsiviä nukkumaan ainakin 7-8 tuntia keskeytyksettä yössä, vähentämään stressitekijöitä, tarkistamaan lääkityksen aiheuttamat mahdolliset sivuoireet ja pohtimaan, voisiko kyse olla masennuksesta.

Muistiongelmista, jotka vaikuttavat työkykyyn, vaikeuttavat päivittäisiä askareita, heikentävät kielellisiä kykyjä ja aiheuttavat muutoksia käytöksessä ja mielialassa tulee kuitenkin aina huolestua.

Alkavan Alzheimerin voit tunnistaa näistä oireista.

Vatsakipu

Vatsakipu voi saada epäilemään vaikkapa vatsahaavaa tai peräti syöpää, mutta useimmiten sen aiheuttavat vatsahapot ja ongelmat ruuansulatuksessa. Vatsahaavat ovat jokseenkin yleisiä, mutta niihin liittyy usein myös muita oireita, kuten painon putoamista, pahoinvointia, turvotusta ja röyhtäilyä. Vatsasyöpä on harvinainen sairaus ja potilaat ovat useimmiten yli 70-vuotiaita miehiä. Myös vatsasyöpään liittyy kivun ohella muita oireita, esimerkiksi pahoinvointia, turvotusta, painon menetystä ja sisäistä verenvuotoa.

Kokeile vatsaa rauhoittavia lääkkeitä ja vältä ärsyttämästä vatsaa. Jos kipuilu on kovaa ja toistuu yli kolme kertaa viikossa tai jatkuu usean kuukauden ajan, hakeudu lääkäriin. Lisää huolestuttavista vatsakivuista voit lukea täältä.

Moniin selittämättöminä pidettyihin vatsavaivoihin voi löytyä syy suolistosta ja apu ruokavaliosta. Tunnistatko itsesi ärtyneen suolen oireyhtymän kuvauksesta?

Huimaus

Äkillinen heikotus voi aiheutua matalasta verensokerista, rytmihäiriöistä, stressistä, flunssasta tai vilustumisesta. Terveellä ihmisellä huimauksessa on harvemmin kyse vakavammasta, esimerkiksi aivoinfarktiin viittaavasta merkistä, ainakaan jos tämä ei kärsi samanaikaisesti sydänongelmista. Vaikka aivoinfarkti voi iskeä minkä ikäiseen tahansa, suurimmassa riskissä ovat vasta yli 65-vuotiaat.

Ehkäise heikotusta syömällä säännöllisesti ja proteiinia unohtamatta. Jos huimaus iskee, nauti jotain makeaa, käy selälle makuulle ja nosta jalat ylös. 10-15 minuutin kuluttua olon tulisi kohentua. Jos huimaus iskee useammin tai pyörryt, käy lääkärissä.

Milloin huimaus voi olla hengenvaarallista? Lue tästä

Jatkuva väsymys

Anemia, kilpirauhasoireet, masennus, stressi ja unettomuus aiheuttavat kaikki jatkuvaa väsymyksen tunnetta. Krooninen väsymysoireyhtymä on suhteellisen harvinainen tila, johon voi liittyyä myös toistuvia päänsärkyjä, flunssan kaltaisia oireita, kurkkukipua, imusolmukkeiden aristamista, lihas- ja nivelkipuja sekä keskittymisvaikeuksia.

Jatkuvaan väsymykseen auttava kunnon yöunet, ravitsevat ateriat, säännöllinen liikunta ja stressin vähentäminen. Anemiaa ja kilpirauhasoireita voidaan diagnosoida verikokein ja hoitaa lääkkeiden lisäksi elämäntapamuutoksilla.

Lue lisää kilpirauhasoireista, jotka saattavat selittää väsymyksen.

Nivelkipu

Nivelreuman ohella nivelten kipuilu voi johtua vaikkapa rasitusvammasta, liitoskivusta tai kipu voi säteillä niveleen jostain muusta kehonosasta. Voit lievittää kipua levolla ja tavallisilla tulehduskipulääkkeillä.

Jos kipu jatkuu yli viisi päivää, sinulla on kuumetta tai olet poikkeuksellisen väsynyt, hakeudu lääkäriin.

Lue lisää nivelrikon oireista: milloin nivelkivussa on kyseessä on hoitoa vaativa niveltulehdus?

Lähde Real Simple

Käyvätkö suomalaiset turhaan vastaanotolla?

Katso myös lääkäri Tapani Kiminkisen haastattelu: milloin lääkäriin oikeastaan tulisi hakeutua?