Mainos

Vuosia alkoholismista kärsinyt opettaja: Olin mestari näyttelemään selvää

Riitan alkoholinkäyttö lisääntyi vuosi vuodelta, ja eräänä päivänä hän joutui myöntämään itselleen olevansa alkoholisti. Kun Riitta alkoi olla tosissaan huolissaan terveydentilastaan, hän päätti, että ryyppääminen loppuu.

Riitta Keuramo muistelee, ettei hän nuorena juonut juuri ollenkaan. 1960-luvun opiskelijaelämään kuului viinin tai keskioluen nauttiminen ruuan kanssa, mutta alkoholinkäyttö oli hyvin hallittua.

– Alkoholinkäyttö alkoi mennä holtittomaksi vasta, kun olin yli neljänkymmenen. Pelästyin, kun olin sammunut sohvalle, enkä muistanut edellisestä illasta mitään. Minulla alkoi olla myös somaattisia oireita, kuten vatsakipuja. Elimistö antoi merkkejä, että nyt tulee juotua liikaa, Riitta muistelee.

Riitta onnistui esittämään selvää, eikä hän koskaan mokaillut tai käyttäytynyt huonosti. Hän kuvailee itseään putkijuopoksi. Opettajana hänellä oli pitkät kesälomat, joiden myötä ryyppyputket pitenivät.

Riitta työskenteli äidinkielen opettajana ravintola-alan aikuisoppilaitoksessa.

– Pyrin pitämään kiinni, että koulussa olen selvin päin. Kukaan ei ainakaan sanonut minulle mitään, mutta ehkä aikuiset ihmiset joskus huomasivat, että ope on ollut vähän viihteellä, Riittaa tuumaa.

Vauhdikkaat vuodet

Ravintola-alan ihmisten kanssa työskentely 1980–90-luvulla oli vauhdikasta aikaa. Kollegoiden kanssa oli luontevaa viettää vapaa-aikaa ravintoloissa, ja juomaa kuului aikamoisia määriä.

– Meitä oli iloinen joukko. Se oli vain jotenkin luontevaa ja sallittua, Riittaa pohtii.

Riitta ei kuitenkaan syytä työpaikkaa alkoholismistaan. Hän on sen tyyppinen ihminen, että jää helposti koukkuun, ja hänellä on mieltymystä ääritunnetiloihin.

Riitta sai potkut töistä virkavirheen takia. Hän oli jo niin väsynyt, että oli vain helpottunut. Jo potkujen saamista ennen Riitta oli hakeutunut A-klinikalle, mutta erottamisen myötä Riitta rupesi aktiivisesti hankkiutumaan eroon viinasta.

– Kun minulla ei ollut päivätyötä, kävin päivittäin Jyväskylän A-klinikalla. Aloin työskennellä vapaaehtoisena, Riitta kertoo.

Kun Riitta oli itse raitistunut, hän halusi auttaa muita. Hän perehtyi päihdetyöhön niin paljon, että kävi ammattikorkeakoulussa vuoden kestävän koulutuksen. Tehtyään 12 vuotta järjestötyötä, hän jäi eläkkeelle 67-vuotiaana.

Häpeä myöntää

Kun Riitta havahtui ensimmäisen kerran siihen tosiasiaan, että hän on alkoholisti, hän rupesi lukemaan aiheesta. Tieteellisten tekstien lisäksi hän luki selviytymistarinoita.

– Minulla on vieläkin mapillinen lehtijuttuja. Niistä selvisi, mitä keinoja voi käyttää paranemiseen. Ne antoivat työkaluja käsitellä aihetta, Riitta toteaa.

Riittaa muistaa, että oli kova paikka myöntää terveyskeskuslääkärille, että terveysongelmat saattavat johtua liiasta juomisesta.

– Juominen on häpeällistä, kun on nainen, vaimo, äiti ja vielä kaiken lisäksi opettaja. Sitä salataan viimeiseen asti. Minä olin mestari näyttelemään selvää, mutta se oli tavattoman raskasta. Olin niin sanotusta hyvästä perheestä, joten eihän tällaista noloa juttua saa olla, Riitta pohdiskelee.

Riitta ei ole ainoa, joka tuntee häpeää alkoholismistaan. Hän saa yhä tekstiviestejä ja sähköposteja naisilta, jotka haluavat jutella ongelmastaan luottamuksellisesti.

Ei tippaakaan

Nykyään Riitta on absolutisti. Vuosituhannen vaihteessa alkanut täyslakko oli aluksi vaikeaa, varsinkin ulkomaanmatkoilla. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä, ja alkoholittomuus on tullut elämäntavaksi.

Riittaa toivoisi, että terveydenhuollossa otettaisiin alkoholismitapaukset rohkeammin käsittelyyn. Kun hän itse kävi lääkärissä terveysongelmiensa kanssa, lääkäri sulki silmänsä liialliselta alkoholinkäytöltä. Riitta ei näyttänyt alkoholistilta. Erityisen huolissaan Riitta on alkoholin ja lääkkeiden yhtäaikaisesta käytöstä.

– Jos potilaalle määrätään lääkkeitä, olisi hyvä, että alkoholista keskusteltaisiin avoimesti ja otettaisiin faktat esille.

Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

Kuvat: Colourbox.com


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.