Mainos

VIDEO: 1950-luvun Suomi ei ollut vielä suomettunut

Studio55.fi-lähetyksessä vieraillut poliittisen historian dosentti Hannu Rautkallio on kirjoittanut kirjan Suomen Sotakorvaukset. Rautkallio sanoo, että Suomen sotakorvaukset auttoivat maata rakentumaan, samalla asetelmasta hyötyivät myös Neuvostoliitto ja Yhdysvallat.

– Suomen olotila 1950-luvulla oli Suomi ennen suomettumista. Maa, joka oli selvinnyt omin voimin, rakentanut tiet ja tehtaat ja kodit ihmisille, ja henkinäisesti yhtenäisenä selvinnyt sodasta. Tämä yhteisöllisyyden merkitys oli Suomessa sodan jälkeen aivan erilaista kuin mitä tänä päivänä ehkä ymmärretäänkään, sanoo poliittisen historian dosentti Hannu Rautkallio.

Vuosien 1944–1952 aikana Suomi maksoi 300 miljoonaa dollaria sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Sotakorvauksien maksamiseksi Suomeen rakennettiin raskas teollisuus, joka työllisti sodasta palanneet miehet, jotka olisivat muuten voineet jäädä toimettomiksi.

Rautkallion mukaan ensimmäiset kaksi vuotta olivat kaikkein raskaimmat. Vuonna 1945 sotakorvaukset söivät 30 prosenttia maan nettotuloista. Samalla raunioina oleva maa oli tarkoitus rakentaa uudelleen, asuttaa puoli miljoonaa karjalaista ja luoda tulevaisuutta.

Rautkallio sanoo, että sotakorvauksien kuittaamisessa oli mukana näkymättömiä tahoja, joista Yhdysvallat oli suurin. Yhdysvallat myönsi Suomelle 140 miljoonaa dollaria luottoa, vaikka Suomi ei poliittisista syistä kuulunut Yhdysvaltojen Euroopan jälleenrakennusohjelmaan. Moskova salli luoton vastaanottamisen Suomelle. Rautkallio uskoo, että taustalla olivat hyvin käytännönläheiset syyt – luotto hyödytti Neuvostoliittoa sotakorvauksien muodossa.

Sotakorvauksilla kolme voittajaa

Sotakorvausvuosien aikana tehtiin 535 laivaa, 52 500 sähkömoottoria, 30 täydellistä tehdaslaitosta, pystyvalmiita puutalopaketteja, 728 veturia ja 1140 muuntaja-asemaa.

Kun korvaukset saatiin maksettua, nousi pelko siitä, mitä tuotantolinjoille tapahtuisi, kun lännessä ei ollut käyttöä Suomessa valmistetuille tavaroille.

– Suomen idän-kauppa niin sanotusti oli suoranaista jatkoa sotakorvauksille. Eli ne tuotteet, jotka sotakorvausaikoina tuotettiin, niiden pohjalta alkoi idän-kauppa, joka kesti niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa.

– Sanotaan että sotakorvaushistoria kokonaisuudessaan oli sellainen, mistä olen käyttänyt ilmaisua win-win-win.

Win-win-win-tilanteella hän tarkoittaa, että Suomen sotakorvauksista hyötyi kolme tahoa – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Suomi. Yhdysvalloille oli tärkeää, että Suomi säilyi itsenäisenä. Neuvostoliitto hyötyi saamalla Suomen kautta länsimaista teknologiaa. Suomi taas selvisi kylmästä sodasta eri tavoin kuin monet muut Keski- ja Itä-Euroopan maat.

Perustuiko sotakorvauksien määrä mihinkään? Miten sotakorvaukset vaikuttivat muihin maihin? Katso koko haastattelu!

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.