Mainos

Väestönsuojien rakentaminen halutaan lopettaa – ”Olisi aika paha temppu”

Rakennuttajat ja osa poliitikoista luopuisi mielellään väestönsuojien rakentamisesta. Sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sanoo, että se olisi virhe.

Väestönsuojien rakentamisen lopettamista on väläytelty jo useamman vuoden ajan. Eräänlainen välitilinpäätös tuli vuonna 2011 uudessa pelastuslaissa, kun väestönsuojaa vaativien rakennusten kerrosalaa nostettiin 600 neliömetristä 1 200 neliömetriin. Käytännössä väestönsuojia siis rakennetaan jo nyt paljon vähemmän kuin vielä nelisen vuotta sitten.

– Nyt Sipilän hallitusohjelman ympäristöministeriön osuuteen on taas kirjattu, että väestönsuojarakentamisesta kokonaan luopumista selvitetään, sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sanoo.

Rajajärven mielestä syy lopetushaluille on selvä.

– Rakennuttajat ovat lobanneet, että se maksaa niin paljon asuntorakentamiselle.

Väestönsuojan hinta on noin 25 euroa asuntoneliöltä. Jos siitä aiheutuu lisäkustannuksia enemmän kuin kaksi prosenttia rakennuksen kokonaiskustannuksista, väestönsuojan kokoa voidaan pienentää ja tarvittaessa rakentamisesta voi saada vapautuksen aluehallintovirastolta.

– Minä en ole löytänyt ketään, joka pystyisi sanomaan, että jos on vierekkäin kaksi taloa, joista toisessa on väestönsuoja ja toisessa ei, niin ilman väestönsuojaa rakennettua myytäisiin halvemmalla. Kaikki myydään markkinahinnalla, jolloin myyntiasunnoissa raha jää rakennuttajalle. Ainoastaan vuokra-asuntotuotannossa väestönsuojarakentaminen voi pikkaisen vaikuttaa kustannuksiin ja sitä kautta vuokraan.

”Osa kokonaismaanpuolustusta”

Rajajärvi kehuu suomalaista väestönsuojajärjestelmää nerokkaaksi.

– Väestönsuojat rakennetaan muun rakentamisen yhteydessä, ja niiden rakentamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kulut maksaa aina rakennuksen omistaja, joka voi myös määritellä suojien normaaliajan käytön. Jos tehtäisiin pelkkä väestönsuoja kallioon ja sitten etsittäisiin sille jokin normaaliajan käyttö, se maksaisi paljon enemmän. Mutta kun on synergiaa, kustannus pienenee.

– Asuntojen, toimistojen ja kauppojen läheisyyteen tarvitaan joka tapauksessa parkkipaikkoja. Sama koskee väestönsuojia, joten ne kulkevat tavallaan käsi kädessä. Kun tehdään vaikka parkkiluolastoja, halleista yksi voidaan varustaa väestönsuojaksi.

Rajajärven mielestä säästöjä pitäisi mieluummin hakea muuttamalla lakia niin, että väestönsuojaa ei laskettaisi rakennusoikeuteen.

– Eli kun rakentaa väestönsuojan, rakennuttaja voisikin rakentaa väestönsuojan verran lisää asuntoja. Silloin se kustantaisi itse itsensä ja kannattaisi periaatteessa rakentaa vaikka isompi suoja.

– Yksityiset rakennuttajat ovat pistäneet väestönsuojiin rahaa neljä miljardia euroa. Jos suojien rakentaminen nyt lopetettaisiin, eihän kukaan enää pitäisi niitä yllä.

Rajajärvi huomauttaa, että kriisitilanteessa nykyisten kaltaisia väestönsuojia ei pystytä rakentamaan tai tekniikkaa muuttamaan.

– Tilapäisiä suojia voidaan toki tehdä ja välipohjia tukea, niin kuin meillä sodan aikana tehtiinkin. Mutta väestönsuojarakentamisessa pitäisi varautua siihen, mitä ei vielä tiedetä. Meidän pitää huomioida kaikki vanhat ja uudet uhkakuvat.

– Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän tuhoaminen olisi aika paha temppu. Tämä ei ole mikään rakentamiskysymys, vaan osa kokonaismaanpuolustusta, Rajajärvi sanoo.

Miten veteraanit muistelivat sota-aikoja? Katso videolta 97- ja 95-vuotiaiden sotaveteraanien Jaakko Estolan ja Harald Johanssonin vierailu Studio55.fi-ohjelmassa.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.