Unelmaelämästä homehelvetti – lue tositarinat terveyshaitoista

Juristi myi hometalon – ei uskalla käräjille

"Unelmaelämäni muuttui helvetiksi homeongelmien takia. Opiskelun alkuaikoina YTHS diagnosoi minulla masennuksen jatkuvan, selittämättömän väsymyksen perusteella. Väsymys vain parani ihmeellisesti muuttamalla toiseen asuntoon. Myöhemmin minulle tuli astma, kun olin töissä rakennuksessa, jossa tehtiin kuukausikaupalla homeremonttia vessoissa ilman suojauksia. Näistä vielä selvittiin, mutta sitten sain uuden työn toiselta paikkakunnalta ja muutin. Helvetti alkoi: viikosta toiseen jatkuva väsymys, tulehduskierteet, ajattelun sumentuminen, muistin pätkiminen.

Työterveyshuolto piti minua luulosairaana ja esimies laiskana. Muutin uuteen asuntoon, ja se auttoi hiukan. Jouduin kuitenkin muuttamaan uudelleen ja taas meni pieleen. Onnistuin pääsemään ulkomaille työkomennukselle. Paikkakunta oli lämmin ja pystyin tekemään töitä ikkuna auki ja viettämään paljon aikaa ulkosalla. Elämä oli normaalia ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen: pystyin jopa aloittamaan liikunnan uudelleen.

Komennus loppui ja palasin. Uupumus, infektiokierre ja sumuinen pää palasivat myös. Haluaisin tehdä työni hyvin, mutten pysty. Kesäajat menevät paremmin, mutta näin lokakuusta alkaen joka vuosi pelkään saavani potkut. Tavallaan ymmärtäisin, jos saisin: työnihän kaatuvat muiden niskaan, kun olen jatkuvasti sairaana ja kun yritän tehdä, ajattelun sumuisuuden ja muistiongelmien takia tukee jatkuvasti sutta ja sekundaa.

Homeisen asunnon myyjä ei tietenkään ollut mielestään vastuussa mistään, mutta en uskaltanut lähteä käräjille, kun tulos on epävarma ja vastapuoli oli juristi. Esimieheni mielestä epäilykseni työpaikan homeesta olivat pelleilyä ja kiusantekoa, joten asiaa ei tarkastettu. Kun toin toimistosta kassillisen tavaroita kotiin työkomennukselle mukaan otettavaksi, niistä lehahti reipas homeen haju.

Minulla pitäisi olla 30 vuotta työelämää edessä. Tekisin sen mielelläni, jos vaan saisin puhtaan asunnon ja työpaikan. Nykymenolla on edessä sairaseläke ja hukkaan mennyt koulutus ja elämä. "

Maaria

Koko perhe sairaana homeesta

"Koko perheemme on joutunut altistumaan homeelle joko koulussa tai työpaikoilla. Paikkakunnaltamme ei löydy ainuttakaan homeetonta, puhdasta yläasteen koulua! Lisäksi virastorakennukset, päiväkodit, lähestulkoon kaikki, kärsivät sisäilmaongelmista. Tiedän myös uuden, vuosi sitten valmistuneen päiväkodin, jonka ilmastointi kytketään yöksi pois, jotta rahaa säästetään. Päiväkoti on nyt jo homeessa! Kaikki on hyvin viranomaisilla tiedossa, joten miksi silti edelleen rakennetaan liian nopeasti ilman, että materiaalit ehtivät kuivaa?

Itse sairastuin homeeseen vanhassa työpaikassani jo 20 vuotta sitten. Sain ihottumaa, joka todettiin psoriasikseksi. Minulla on puhjennut neljä eri autoimmuunisairautta, joiden syyksi lääkäri epäilee hometta.

Eikö olisi vihdoin aika herätä ja tehdä viisaita, oikeita päätöksiä ja ryhtyä toimiin asian kanssa? Voitaisiinko rakennuskoulutukseen viedä oikeaa osaamista niin, etteivät uudetkin talot olisi heti homeessa? Onko laskettu, mitä maksaa hoitaa homeeseen sairastuneita ihmisiä? "

Ninnu

Sädesieni tuhosi työkyvyn

"Asunto-osakkeemme osoittautui sädesienivaurioiseksi. Taloyhtiö kieltäytyi koko ajan korjauksista, vaikka vedet tulivatkatosta sisään ensin maaliskuussa 2010 ja sitten vielä maaliskuussa 2011. Tällä välin katto mukamas korjattiin, mutta raportteja korjauksista ei suostuttu antamaan. Jouduimme muuttamaan vuokralle remonttien ajaksi, kun ne lopulta aloitettiin.
Kaikki seinät avattiin, ja ne olivat lattiasta kattoon mustanaan homeesta. Tyttäreni ja minä sairastuimme vakavasti ja pysyvästi. Muutimme parin vuoden aikana kuusi kertaa, koska sairastuimme kaikissa vuokrakämpissäkin. Nyt asumme hirsimökissä metsän keskellä.

Tyttäreni ei pysty käymään koulua enää, hän sairastuu myös kaikkien kavereiden ja sukulaisten asunnoissa ja kaupoissakin. Emme kestä mitään rakennusmateriaaleja ilman oireita. Itse sairastun nyt myös työhöni liittyvistä asioista, kuten kumihanskoista, desinfiointiaineista, väreistä. 18 vuoden työ, minkä olen tehnyt yrittäjänä ja tatuoitsijana, menee hukkaan monikemikaaliyliherkkyyden takia, joka on suoraa seurausta homealtistuksesta. Tyttäreni tuskin pystyy töitä tekemään ylipäätään, ennen kuin joku keksii toimivan hoidon.

Emme saaneet korvauksia vakuutuksesta ja taloyhtiöltäkin vain muutaman satasen. Menetimme koko irtaimiston ja omaisuuden. Emme saa mitään päivärahoja tai tukia mistään, vaikka sairastuminen estää normaalin työssä käynnin, koska jompikumpi on koko ajan sairaana."

Tiina

Hoitoalalla homeesta sairaaksi

"Vanhojen sairaaloiden sisätilaongelmista vaietaan aivan systemaattisesti. Ongelmaa salataan ja vähätellään. Sairastuin itse kolme, neljä vuotta sitten työpaikallani astmaan. Minua uhkailtiin, leimattiin yliherkäksi, jopa syytettiin, että olisin tuonut sisäilmaongelmat kotoani. Lisäksi olin laiska, ja koska en muka halunnut tehdä työtä niin keksin mitä ihmeellisimpiä juttuja ja vahingoitin työnantajan imagoa.

Olimme työtovereiden kanssa oireilleet jo pari vuotta edeltävästi: oli keuhkokuumetta, poskiontelotulehduksia, paiseita, sydämen rytmihäiriöitä, valtava väsymys ja huonovointisuus päivittäin, ja varsinkin iltapäivisin.

Sitten aloitettiin ilmastointiremontti. Meitä ei siirretty väistötiloihin, vaan ilmastointi katkaistiin kahdeksi kuukaudeksi, joka kesti lopulta viisi kuukautta. Kuukauden sisällä ilmastoinnin katkaisusta sairastuin vaikeaan astmaan.

Työterveyshuolto hoiti kaikkea muuta paitsi astmaa. Poskionteloita puhkottiin ja antibiootteja mätettiin. Kuntoni oli todella huono, kun hakeuduin omalla kustannuksellani keuhkolääkärille. Hän totesi taudin ja hänen lääkkeillään tilanne alkoi parantua. Paraneminen kesti useita viikkoa ja jouduin olemaan sairaslomalla useampaan otteeseen. Tiloja tutkittiin paljon, ja aina tulos oli, että ei löydy mitään, ja kun ei ole todettu mitään, niin on pakko olla työssä tuossa tilassa. Teinkin työtä niin, että iltapäivisin olin ihan loppu, henki sananmukaisesti vain pihisi. Sain toisen työtilan vasta kahden työterveyslääkärin ja luottamusmiehen puututtua peliin. Astmastahan en pääse koskaan eroon. Lisäksi olen altistunut kaikille muillekin allergeeneille, eli elämä on nyt aika ongelmallista mutta ei mahdotonta.

Olen sitä mieltä, että julkisten tilojen sisäilmaongelmia ei uskalleta tunnustaa, koska silloin tulisi korvattavia työperäisiä sairauksia liikaa. Kun vain väitetään, ettei tiloissa ole vikaa, niin työntekijän sairaus ei mene ammattitaudiksi, vaan jokainen kärsii kulut itsekseen. Tavallinen ihminen luulisi, että juuri terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ymmärrettäisiin sisäilman päälle. Mutta, nykyään kun säästetään, niin siinä ei paina mitään yksittäisen työntekijän hyvinvointi.

Minusta on ongelmallista sellainen säästötoimi, että yöksi katkaistaan kokonaan ilmastointi ja se laitetaan sitten aamulla käyntiin. Näin tuupataan kaikki yöllä tapahtunut mikrobikasvu työntekijöiden päälle. En ole asiantuntija, mutta maalaisjärkeen tämä tuntuu ihan hullulta."

Astmaatikko