Mainos

Tiesitkö? Näihin kymmeniin arkistoihin sinut on rekisteröity!

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio paljastaa, mistä kaikkialta sinusta löytyy tietoa elämäsi aikana.

– Syntymä rekisteröidään väestötietojärjestelmään, ja muutaman päivän kuluttua syntymästä henkilö saa henkilötunnuksen. Jos hänet kastetaan, hän joutuu kirkonkirjoihin, aloittaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

– Jossakin vaiheessa tietenkin myös verottaja kiinnostuu ihmisestä. Lapsilisät menevät Kelan kautta, joten henkilö merkataan myös sinne. Hyvin pienillekin lapsille perustetaan myös pankkitili, ja hänet merkataan myös pankkiin.

Päivähoitoasiat menevät eteenpäin väestötietojärjestelmästä, eli sieltä henkilö päätyy myös kunnan rekistereihin.

– Kun lapsi kasvaa, hänet laitetaan koulujen rekisteriin, ja opiskelujen sujumisesta riippuen hänet merkitään myös yhteisvalintarekisteriin, Aarnio jatkaa.

– Hieman myöhemmin nuori merkitään tilanteen mukaan yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin. Kun henkilö menee työelämään, hänestä menee tietoja työnantajalle. Puolustusvoimat taas saa väestötietojärjestelmästä tietoa miespuolisista kansalaisista.

Oma aktiivisuus vaikuttaa

Omistukset, asumiset, kiinteistöomistukset ja perinnöt rekisteröidään myös.

– Lapsuuden jälkeen ihmisen oma aktiivisuus määrittelee pitkälti sen, mihin kaikkialle hän päätyy. Yhdistykset pitävät luetteloa omista jäsenistään ja osakeyhtiöt asiakkaistaan. Matkustaminenkin rekisteröidään.

– Poliisilla on passirekisterit, ja jos syyllistyy rikokseen, virallisiin rekistereihin tulevat tiedot siitä. Taloudellinen tilanne on yksi asia joka merkitään, eli maksuhäiriöt menevät luottorekisteriin.

Eräs keino kartoittaa omaa rekisterihistoriaansa on kurkata kukkaroon.

– Jokainen voi katsoa omasta lompakostaan, kuinka monta kanta-asiakas- ja jäsenkorttia sieltä löytyy. Ne antavat osviittaa siitä, kuinka moneen paikkaan on rekisteröitynyt, Aarnio neuvoo.

Verotiedot eivät ole naapuria varten

Verotiedot ovat julkisia.

– Verotuksessa tulee pitää mielessä se, että verotuksen lopputulos on julkinen, mutta se aineisto, eli palkanmaksajat ja veronpidätyksen määrät, ovat salaisia tietoja.

Euroopassa on poikkeuksellisen laaja julkisuus, koska on haluttu varmistua tasa-arvoisuudesta ja siitä, että verottaja kohtelee kaikkia samalla tavalla. Julkisuuden fokus ei siis Aarnion mukaan ole naapurin tulot vaan verottajan läpinäkyvyys.

Kuvat: Colourbox.com

Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.