Mainos

Testamentin riitautus ja oikeuteen meno – milloin kannattaa?

Milloin testamentti kannattaa riitauttaa tai oikeuksiaan penätä käräjillä? Siviilioikeuden professori Urpo Kangas antoi neuvoja Studio55.fi-lähetyksessä.

– Periaatteessa testamentti on aina riitautettavissa, Urpo Kangas sanoi Studio55.fi-lähetyksessä.

Testamentin moiteperusteet kerrotaan laissa perintökaaressa. Riitauttamisessa voidaan vedota muun muassa muoto- tai tahtovirheeseen. Muotovirheellä viitataan testamentin poikkeamiseen laissa säädetystä muodosta – testamentin tulee muun muassa olla kirjallinen, allekirjoitettu ja kahden pätevän todistajan oikeaksi todistama –, tahtovirheellä puolestaan testamentintekokelpoisuuden puuttumiseen.

– Jos ihminen on esimerkiksi laatinut testamentin dementoituneena, niin sitä voidaan moittia.

– Moiteoikeus on perillisellä. Perillisen on nostettava moite käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon. Siinä on näytettävä se moiteperuste toteen, ja silloin voi olla, että testamentti niin sanotusti menee nurin. Silloin (omaisuus) jaetaan lain mukaan.

Vanhat lahjat avaavat haavat

Jos kokee tulleensa perinnönjaossa selkeästi epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, kannattaako lähteä käräjille?

– Pelkästä vääryyden elämyksestä ei kannata lähteä riitelemään. Sen täytyy olla sillä tavoin merkittävä riita, että juridiset argumentit puhuvat sen puolesta, että on todennäköistä, että voittaa. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa voi voittaa, jossa voi näyttää, että isä on antanut 500 000 euroa tai sen arvoisen asunto-osakkeen jollekin lapselle ja pesässä ei ole mitään varallisuutta. Silloin voidaan nostaa lakiosan täydennyskanne tällaista henkilöä kohtaan.

Kangas kertoi, että melko tyypillisen suomalaisen perintöriidan juuret juontavat siihen, kun vanhemmat ovat eläessään yrittäneet auttaa yhtä vähän heikommassa olevaa lasta – maksaneet tämän velkoja ja antaneet rahaa ruokaan, elämiseen, matkoihin, auton hankintaan ynnä muihin – ilman, että siitä on tehty kirjaa tai säilytetty tositteita.

– Silloin nämä muut sisarukset kyllä tietävät, että omaisuutta valuu vanhempien kukkarosta tämän yhden auttamiseksi. Kun tulee perinnönjaon hetki, saattaa olla, että tämä keskustelu vanhoista lahjoista on juuri se, joka avaa kaikki haavat auki.

– Perintökaaren sisään on leivottu ennakkoperintöjen huomioon ottamista koskeva tasausjärjestelmä, mutta 500 euron siirto lapsen tilille ei oikeastaan vielä täytyä ennakkoperinnön tunnusmerkistöä. Lahjan pitää olla arvoltaan huomattava, että se tulee tasausjärjestelmän kautta huomioon.

Raha nostaa riitelyn kynnystä

Oikeuteen saakka meneviä perintöriitoja ei ole Suomessa kovin paljon.

– Ihmisillä ei ole rahaa riidellä. Ihmiset pelkäävät oikeudenkäyntikuluja, Kangas sanoi.

Myös kynnys pesänselvittäjän hankkimiseen on korkea tälle maksettavan palkkion takia.

– Pesänselvittäjä määrätään (Suomessa) vain noin 1500–1600 kuolinpesään vuodessa. Se ei kerro ”meren pinnan alla” olevien riitojen kokonaismäärästä juuri mitään, Kangas sanoi.

Mitä muuta lähetyksessä puhuttiin perintöriidoista ja testamenteista? Katso haastattelu kokonaan alta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.