Tästäkö johtuu alkuvuoden perinteinen flunssa-aalto?

Joulumässäily voi purkautua tammikuussa elimistön puolustusreaktiona.

Moni syö ja juo jouluna täysin eri tavoin ja määrin kuin normaalisti. Kinkkua saa syödä yölläkin, ja notkuvissa joulupöydissä kaikilla on lupa santsata. Palan painitteeksi nautiskellaan konvehtirasia tai pari. Illalla maistuu terästetty glögi, ja joulupöydän antimet huuhdotaan alas viineillä ja jouluoluilla.

Tammikuussa sitten puoli kansaa makaa pää kainalossa kotona, flunssan kourissa. Ravintovalmentaja Jaakko Halmetoja näkee näissä kahdessa asiassa selvän syy–seuraus-yhteyden.

– Tammikuussa on elimistön vuoro tehdä kehon suursiivous kaiken ylensyönnin jälkeen. Se alkaa erittää kuona-aineita, ja immuniteetti on usein ylikuormittuneessa tilassa.

Elimistölle moinen mässäyskuuri on sokki.

Pienet muutokset auttavat

Alkuperäisen ruuan puolesta luennoiva Halmetoja ei halua silti nipottaa jouluherkkujen kanssa, ja hänkin vaalii perinteitä joulupöydässä.

– Kyllähän jouluruuisssa on enemmän kyse perinteistä, ja se on monelle hyvin tunnepitoinen juttu.

Pienillä muutoksilla joulumenusta voi kuitenkin tehdä sekä terveellisemmän että ekologisemman.

– Kannattaa suosia riistaa ja luomulihaa. Kahvipöytään voi hyvin tehdä esimerkiksi herkullisen raakakakun muiden tarjottavien rinnalle.

Perinteisten konvehtien lisäksi tai sijaan Halmetoja kehottaa asettamaan tarjolle superterveellistä raakasuklaata, "joka täyttää kuitenkin täydellisesti herkuttelufiiliksen".

Halmetojan oman perheen joulupöydässä on aina ollut monipuolisesti kaloja, vaikka harmikseen kala-allerginen Halmetoja ei voi itse niitä syödä.

Hän puhuu myös villiruuan puolesta. Mitä enemmän ruokapöydässä on viljelemätöntä ja tehokasvattamatonta ruokaa, sitä terveellisempi ja eettisempi kattaus on.

Studio55.fi/Piritta Palokangas

Lue myös:

    Uusimmat