Tällaista väestönsuojassa olisi kriisitilanteessa – ”Sinne ei ole säilötty mitään kotivaroja”

– Jos Suomeen tulisi tilanne, jossa ihmisten pitäisi siirtyä väestönsuojiin, pelastusviranomaiset alkaisivat kouluttaa asuinyhteisöissä suojeluvalvojia ja käydä suojien kuntoa lävitse, sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi kertoo.

Väestönsuojat suojaavat ihmisiä lentopommeilta ja niistä aiheutuvilta paine- ja sirpalevaikutuksilta, tavanomaisilta tulitusaseilta, kaikilta olemassa olevilta taistelukaasuilta, ydinlaskeumalta sekä esimerkiksi rikkidioksidilta, ammoniakilta ja kloorilta.

– Jos 15 metrin päässä tavanomaisesta asuintalosta räjähtäisi 250 kilon pommi, jossa olisi puolet räjähdysainetta, niin väestönsuojan pitäisi kestää se. Käytännössä se kestää myös täysosuman, koska yläkerrat vaimentavat osumaa.

Pomminkestävyyden ohella väestönsuojassa täytyy olla hengittämisen mahdollistava ilmanvaihto ja -suodatus. Lisäksi siellä tarvitaan vettä, käymälä ja sulkuteltta.

– Vettä pitää olla 30 litraa per henkilö. Myös vedensäilytysainetta tarvitaan. Käymäläänkin kohdistuu omat erityisvaatimuksensa, koska kun ihmiset ovat suojissa tehdyissä kokeissa tehneet tarpeensa kuivakäymälöihin, on tullut aika nopeasti niin pahoja hajuja, että on jouduttu hakemaan lisää hajunpoistoainetta.

– Tuulikaappia tai sulkuhuonetta tarvitaan, ettei suoja saastu, kun sinne tulee tai sieltä poistuu.

”Lähdetään siitä, että suojassa ollaan enintään kolme vuorokautta”

Ennen vuonna 2011 muuttunutta pelastuslakia suojat varusteltiin niin, että siellä voitaisiin viipyä 10–14 vuorokautta.

– Vesimäärät, käymälät sun muut varattiin sitä aikaa varten. Nyt lähdetään siitä, että suojassa ollaan enintään kolme vuorokautta. Tosin vettä edellytetään edelleen riittävän kymmeneksi vuorokaudeksi, Rajajärvi sanoo.

Myös aika, jonka rajoissa väestönsuoja pitää lain mukaan saada käyttökuntoon, nostettiin vuonna 2011 entisestä 24 tunnista muiden Pohjoismaiden tasolle 72 tuntiin.

– Vuonna 2007 Helsingissä Castrèninkadulla tehtiin koe, jossa asukkaiden piti laittaa väestönsuoja kuntoon vaaditussa määräajassa. Kyllä he siinä vuorokaudessa onnistuivat. He muun muassa tyhjensivät häkkikomerot ja hajottivat kaikki häkit.

– Mutta jos suojissa olisi vaikka joitakin rikkonaisia osia ja kaikkia 50 000 väestönsuojaa pitäisi alkaa kunnostaa, varaosat loppuisivat äkkiä.

Rauhan aikana väestönsuojat voivat olla melkein missä tahansa käytössä.

– Ne toimivat asukkaiden harrastus-, musiikki- ja sosiaalitiloina, häkkikomeroina ja ihan täysinä romuvarastoina. Varastoitavista aineista tai tavaroista ei kuitenkaan saa jäädä suojaan sellaisia hajuja, joita ei saada määräajan puitteissa puhdistettua, Rajajärvi sanoo.

Kahden tunnin jälkeen ilmanvaihtolaitteistot käyttöön

Käytännössä väestönsuojassa oleskelu olisi ainakin melko ahdasta: tilaa on varattu 0,75 neliömetriä yhtä henkilöä kohti.

– Kokeissa on varmistettu, että kyllä siellä pystyy olemaan. Yksi kolmasosa paikalla olijoista mahtuu makaamaan ja yksi kolmasosa istumaan. Yksi kolmasosa on työvuoroissa veivaamassa ilmanvaihtolaitteita tai muuta järjestelemässä, Rajajärvi sanoo.

– Jos ulkona on paha tilanne ja ovi sekä kaikki luukut ja venttiilit suljetaan, suojassa riittää happea kahdeksi tunniksi. Sen jälkeen on alettava käyttää ilmanvaihtolaitteistoja. Mikäli ilmanvaihtoa ei saada toimimaan, suojassa tulee nopeasti aika huono olo. Suodatetulla ilmalla saadaan aikaan ylipaine ja hyvä happipitoisuus.

1950-luvulla rakennetuissa suojissa ei ole ilmanvaihtolaitteistoja, joten ne toimivat vain pommisuojina. Miljoonan suomalaisen suojapaikoissa on puolestaan hiekkasuodattimet.

– Niiden ongelmana on, että monet laitteista ovat kostuneet ja menneet piloille, eikä hiekan lävitse tahdo saada ilmaa.

– Tärkeimmissä kalliosuojiin tehdyissä johtokeskuksissa voi olla jopa kaksi–kolme viikkoa niin, ettei ulkoa oteta ilmaa. Niissä on lisähappea ja erillinen hiilidioksidisuodatin, jonka kautta suojan ilmaa kierrätetään.

"Ruoan laittaminen on hankalaa"

Rajajärvi kertoo, että 1960-luvulla väestönsuojiin hankittiin paljon varusteita, joille ei koskaan tullut käyttöä.

– Oli kaikennäköisiä välineitä kaasunaamareista lähtien. Nyt niistä on jouduttu luopumaan vanhentuneina. Tästä on otettu opiksi niin, että suojiin hankitaan vain se, mitä ei mahdollisesti poikkeusoloissa saada. Sitä, mitä voidaan poikkeusoloissa saada, on turha hankkia nyt, ja sitten vaihtaa taas uusiin varusteisiin.

Väestönsuojissa on valaisimet, joten pimeässä siellä ei tarvitse olla. Jokaisen pitää kuitenkin itse viedä mukanaan esimerkiksi ruokansa ja lääkkeensä.

– Sinne ei ole säilötty mitään kotivaroja. Ainoastaan vettä on, sillä syömättä voi olla pitkäänkin, mutta vettä täytyy saada.

Väestönsuojista pitäisi löytyä myös pistorasiat esimerkiksi mikroaaltouunia ja jääkaappia varten.

– Hellankin sinne voi viedä, mutta ruoan laittaminen on hankalaa, koska ilma menee kokatessa aika huonoksi. Kun 1930-luvulla vanhoissa suojissa ei ollut aina sähköjä, säännösteltiin jopa sitä, kuinka montaa kynttilää sai polttaa – sekin kuluttaa happea.

Jokainen tuo väestönsuojaan myös omat huonekalunsa.

– Sänkyjä on valmiina jonkin verran vain isoissa kalliosuojissa, koska niihin on pidemmät matkat ja ihmiset voivat todennäköisemmin joutua jopa yöpymään siellä.

Ennen väestönsuojissa piti olla puhelinpiste ja lankapuhelin.

– Nyt lähdetään siitä, että sinne tulee antennijärjestelmä, joka mahdollistaa matkaviestimen käyttämisen. Lisäksi väestönsuojassa pitää olla radio, televisio ja mahdollisuus internetin käyttöön, Rajajärvi sanoo. 

Lasten riemua itsenäisyyspäivänä

Katso, miten lasten itsenäisyyspäiväjuhlat sujuivat Finlandia-talossa vuonna 2012.