Synnytyksiä junassa, matkustaja roikkui ulkopuolella – konduktöörin uran ikimuistoisimmat hetket

Hannu Kesosella on takanaan pitkä ura VR:llä. Lue, mitä hauskoja ja uskomattomia tarinoita radan varrelta on jäänyt mieleen.

Kun Hannu Kesosen taskut olivat armeijan jälkeen tyhjät, nuorimies meni työvoimatoimistoon. Siellä kerrottiin, että rautateillä tarvitaan väkeä.

– Aloitin tilapäisenä asemamiehenä toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella. Se "toistaiseksi" on jatkunut nyt 37 vuotta. Konduktöörikurssille menin oltuani talossa kymmenen vuotta ja eläkkeelle jään vuoden päästä, Kesonen kertoo.

Asemapaikkana toimii kotikaupunki Kuopio. Sieltä Kesonen matkaa Savon-rataa pitkin Ouluun, Turkuun ja Helsinkiin. Työ on hyvin epäsäännöllistä: joskus valvotaan iltapäivästä puoleenyöhön, joskus taas aamuyöstä aamupäivään. Välillä öitä pitää nukkua Kajaanissa.

– En osaisi olla töissä kahdeksasta neljään. Pitkät vapaat kompensoivat huonot työajat, ja oikeastaan vaihtelevuus on tässä parasta. Ja ihmisten kanssa työskentely – ne hyvät hetket, kun onnistuu pelastamaan jonkun päivän.

Ja niitä hetkiähän riittää: lue parhaimmat palat Kesosen kokemuksista alta.

Synnytykset alkoivat junassa

Kesonen on itse säästynyt kätilön hommilta, mutta hän tietää kaksi tapausta, joissa kollegat ovat joutuneet tositoimiin.

– Kai se junan heiluminen, rytkyminen ja matkaan liittyvä jännitys saavat tällaista aikaiseksi, Kesonen pohtii.

– Yleensä hoitohenkilökuntaa löytyy aina matkustajien joukosta. Junan matka tietysti myös katkaistaan heti seuraavalle asemalle.

Tanssit ravintolavaunussa

Eräällä junamatkalla miesorkesteri pyysi Kesoselta lupaa soittaa instrumenttejaan.

– Suostuin tietysti. Porukalla oli mukana haitarit, viulut ja puhallinsoittimet. Muutama parikin intoutui tanssimaan vanhan tanssimusiikin tahtiin. Soitantaa kesti yli puolenyön.

Vihellys tulkittiin väärin

Kaukojunissa otettiin muutama vuosi sitten takaisin vanha käytäntö soittaa vihellyspilliä aina vähän ennen junan lähtöä. Tarkoituksena on herätellä vihoviimeisetkin matkustajat hyppäämään junaan.

– Ajatus kääntyi päälaelleen, kun Helsingissä kolme matkustajaa hyppäsi junasta ulos heti, kun pilliin vihellettiin. Ajattelin, että hyvinhän se meni, hemmetti – poliisinko he luulivat vislaavan, Kesonen nauraa.

Pilli on johtanut väärinkäsityksiin myös vastakkaisen sukupuolen kanssa.

– Juna saapui Pasilan asemalle viitisen minuuttia myöhässä, ja kun lähdön aika tuli, vislasin pilliin. Samaan aikaan kolme naista käveli ohi ja sanoi: "älä siinä viheltele, itse tulit myöhässä".

Mies matkusti asemalta toiselle junan ulkopuolella

Kesosen juna oli pysähtyneenä Haukivuorelle ottamaan lisää matkustajia kyytiin, kun konduktöörit huomasivat vanhanmallisen makuuvaunujunan toisessa kyljessä tumman ihmishahmon.

– Avasimme ovet ja poimimme pikkuisen 70–80-vuotiaan ukon kyytiin. Mies puhui, että "meinasi vilu tulla ja Helssinkiin pitäisi mennä". Ihmettelimme, että mistä ihmeestä sinä siihen kylkeen ilmaannuit – hän sanoi, että Varkaudesta!

Kävi ilmi, että mies oli edellisellä asemalla kiivennyt aidan yli ja ehtinyt junan viereen, kun se olikin jo lähtenyt liikkeelle. Ovenkahvasta kiinni tarrannut ukko nousi vanhanmallisen junan rampille eikä vauhdin kiihtyessä enää uskaltanut hypätä pois. Niin hän oli matkustanut puoli tuntia junan ulkopuolella asemalta toiselle.

– Sanoin miehelle, että elkää hyvä ihminen tehkö tuollaista enää ikinä.

Tummatukkainen leidi "väärässä" junassa

Kesosen juna oli lähtemässä liikkeelle Helsingin päästä. Tapansa mukaan konduktööri meni ensimmäiseksi tarkastamaan lippuja yläkertaan ensimmäiseen luokkaan.

– Tummatukkainen leidi kysyi minulta, milloin juna on Seinäjoella. Vastasin, että ei milloinkaan, koska tämä juna ei mene Seinäjoelle, vaan Kuopioon. Nainen jankkasi ja jankkasi, että älkäähän te konduktööri puhuko omianne, Kesonen kertoo.

Kesonen otti naisen lipun käsiinsä ja luki ääneen: Helsinki–Pieksämäki. Nainen räjähti nauramaan.

– Hän oli erehdyksessä ajatellut olevansa menossa Seinäjoelle, vaikka oikea päämäärä oli Pieksämäki, jonne junakin oli menossa. Loppumatka Seinäjoen-likan kanssa oli hauska. Kun juna saapui Pieksämäen asemalle, kuulutin vielä, että "Seinäjoelle menevät jäävät junasta tällä asemalla".

Bernhardilainen jäi kyydistä

Kesosen juna seisoi Kuopion asemalla. Vaunun oviaukossa seisova nainen ojensi ison bernhardilaiskoiran talutushihnassa asemalaiturilla seisovalle miehelle. Kesonen ei ajatellut siitä sen kummempaa: ilmeisesti lemmikki jäi kyydistä tällä asemalla.

Kun juna lähti liikkeelle, toinen konduktööri otti Kesoseen pian yhteyttä radiopuhelimella.

– Hän kertoi, että kyytiin on jäänyt yksi ylimääräinen matkustaja. Pyysimme veturinkuljettajaa pakittelemaan takaisin päin, Kesonen kertoo.

Kun juna palasi asemalle, laiturilla seisoi yksi hämmentynyt mies ja yksi bernhardilainen.

– Nainen ja mies eivät tunteneet toisiaan ollenkaan – mies oli vain ystävällisesti lupautunut pitämään koirasta huolen sillä aikaa, kun nainen keräisi loput tavaransa vaunusta ja jäisi junasta pois.

Nainen riisui housut ravintolavaunussa

Kesonen oli ehtinyt Helsingistä lähteneellä junalla Mikkelin korkeuksille, kun ravintolavaunusta ilmoitettiin, että siellä istuu alaston nainen.

– Siellä hän istui loosissa, päissään kuin käkikello – housut nilkoissa, kun ei ollut vessaan kerinnyt. Johtavana työntekijänä ryhdyin siivoushommiin ja koetin saada housut naisen jalkaan jotenkin siveellisesti.

Piia Simola/Studio55.fi

Lue myös:

    Uusimmat