Suomalaisprofessori arvioi väitteitä tuonpuoleisesta

Yhdysvaltalainen neurokirurgi Eben Alexander on kohahduttanut maailmaa kertomalla kuolemanrajakokemuksestaan, joka on saanut hänet tiedemiehenä uskomaan kuoleman jälkeiseen elämään. Kaikkia tarina ei vakuuta.


Yhdysvaltalainen neurokirurgi Eben Alexander kertoo vakaan tiedemiehen maailmankuvansa romuttuneen omakohtaisen, kooman aikana syntyneen kuolemanrajakokemuksen myötä. Alexanderin kirjaa Totuus taivaasta on myyty Yhdysvalloissa yli kaksi miljoonaa kappaletta, ja Alexander on vieraillut maan suurimmissa keskusteluohjelmissa kertomassa kokemastaan.


Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson ei kuitenkaan niele Alexanderin väitettä, että tietoisuus voisi jatkua kuoleman jälkeen.
– Ei hänen kokemuksensa ainakaan todista kuoleman jälkeisestä elämästä. Samanlaisia kokemuksia voi ilmaantua monissa tilanteissa, esimerkiksi nukutusaine ketamiinin käytössä ja temporaaliepilepsiapotilailla. Se tarkoittaa, että ihmisen aivot tuottavat näitä kokemuksia, Karlsson arvioi.


– Kokemus voidaan saada aikaan ulkoisilla kemikaaleilla, jotka muokkaavat aivojen välittäjäaineita. Jokin järjestelmä siis on, joka näitä selittää, mutta emme vain tiedä mikä. Keskushermosto on niin monimutkainen järjestelmä.


Alexanderin kirjassa ja sen saamassa kritiikissäkin keskiössä on Alexanderin kooman aikaisen tajunnan tilan arviointi. Karlssonin mukaan koomapotilaan tajunnan tason määrittely on vaikeaa, sillä tiloja on niin erilaisia.


– Kukaan ei tiedä, missä ihmisen tajunta, tietoisuus syntyy. Varmaa on, että ei ole yhtä paikkaa, vaan että tietoisuus on jonkinlainen metatila, joka syntyy eri aivoalueiden yhtäaikaisesta toiminnasta, Karlsson pohtii.


Kuolemanrajakokemuksia onkin pyritty selittämään erilaisilla aivotoimintoihin liittyvillä teorioilla.
– Yhden mallin mukaan ne olisivat aivorungon tuottamia ilmiöitä,  toisen mukaan locus ceruleus on keskeinen. Aivot kuitenkin toimivat kokonaisuutena. Jos jokin osa on poissa päältä, voi silti jäädä jäljelle jotain joka muistuttaa vaikkapa näköhavaintoa, Karlsson päättelee.


– Tämä on asia, josta voi argumentoida, vaikka ei olisi minkään valtakunnan todisteaineistoa. Missä se tietoisuus on, jos ei aivoissa? 

Kuva Colourbox.com

Lue myös:

    Uusimmat