Mainos

Seurakuntavaaleilla valitaan kirkon luottamushenkilöt – mutta millaisiin tehtäviin?

Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja on 3,3 miljoonaa. Jokaisella 16 vuotta täyttäneellä kirkon jäsenellä on oikeus äänestää oman seurakuntansa ehdokkaita seurakuntavaaleissa. Millaisiin tehtäviin vaaleilla valitaan?

Äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on jäänyt tavan takaa alhaiseksi. Vaikka äänestysprosentti on kasvanut vuosien varrella, jäi se edellisissä, vuonna 2010 järjestetyissä vaaleissa 17 prosenttiin.

Seurakuntavaaleilla valitaan kirkon luottamushenkilöt: kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvosto.

– Niissä seurakunnissa, jotka kuuluvat seurakuntayhtymään, valitaan paikallinen seurakuntaneuvosto ja jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon. Itsenäisissä seurakunnissa valitaan pelkkä kirkkovaltuusto, kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen.

Kirkkovaltuusto

Kirkkovaltuusto valitaan joko seurakuntaan, tai yhteiseksi seurakuntayhtymään, ja se on korkein päättävä elin seurakunnassa tai yhtymässä. Kirkkovaltuusto käsittelee isoja kysymyksiä, jotka liittyvät kiinteistöihin, hautaukseen ja talouteen.

– Kirkkovaltuustot päättävät esimerkiksi kirkollisveroprosentista ja hautaukseen liittyvistä kuluista. Tai siitä mitkä kiinteistöt korjataan, Leppänen sanoo.

Kirkkovaltuusto äänestää myös maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen.

Seurakunnat Suomessa 2014

  • Seurakuntia on Suomessa 428
  • Seurakuntayhtymiä on 33
  • Seurakuntayhtymiin kuuluu 166 seurakuntaa
  • Itsenäisiä, yhtymään kuulumattomia seurakuntia on 262
  • Seurakuntatalouksia on 295

Ennakkoäänestys 27.–31.10.

Vaalipäivä 9.11.

  • Ennakkoäänestyksen aikaan voi äänestää missä vain seurakunnassa
  • Vaalipäivänä äänestetään omassa seurakunnassa
  • Mukaan tarvitsee henkilöllisyystodistuksen

Seurakuntaneuvosto

Seurakuntayhtymissä valitaan seurakuntaneuvosto jokaiseen seurakuntaan. Neuvoston koko määräytyy seurakunnan koon mukaan. Esimerkiksi Helsingissä suurin seurakuntaneuvosto on Malmin seurakunnassa, joka on myös Helsingin suurin seurakunta.

Seurakuntaneuvostot päättävät paikallisesta toiminnasta ja järjestävät sitä.

– Kun yhteinen kirkkovaltuusto on jakanut määrärahoja kullekin seurakuntaneuvostolle, niin seurakuntaneuvosto vastaa siitä, että millaista toimintaa sillä alueella ja niillä rahoilla järjestetään, Leppänen kertoo.

Neuvostot päättävät järjestetäänkö muskaria, millaista vanhustyötä tehdään tai kestääkö rippikoulu neljä päivää vai viikon. Neuvostot päättävät myös esimerkiksi siitä, millaisia tahoja autetaan. Tämän lisäksi seurakuntaneuvosto valitsee seurakunnan työntekijät.

Suomessa on alueita, joilla on paljon erillisiä seurakuntia. Seurakuntayhtymät toimivat ikään kuin kattojärjestönä saman alueen seurakunnille. Seurakuntayhtymiä on esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Maassamme seurakuntayhtymiä on yhteensä 33.

Kirkolliskokous

Kaksi vuotta seurakuntavaalien jälkeen järjestetään kirkolliskokousvaalit. Kirkolliskokous on koko kirkon korkein päättävä elin, ikään kuin eduskunta. Kirkkovaltuustot valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen. Papit valitsevat papiston edustajat.

– Seurakuntavaalit ovat oleelliset siltäkin osin, että seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt valitsevat sitten kirkolliskokousedustajat, Leppänen kertoo.

Kirkolliskokouksessa päätetään muun muassa kirkon hallinnosta, taloudesta, opillisista linjauksista ja seurakuntarakenteesta sekä tehdään päätökset Raamatun uusista käännöksistä ja virsikirjauudistuksista. Kirkolliskokous käsittelee myös arvokysymyksiä – se tehnyt esimerkiksi päätöksen naispappeuden hyväksymisestä ja samaa sukupuolta olevien parien puolesta rukoilemisesta.

Kuva: Colourbox

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.