Mainos

Säästä paras mahdollinen eläke – asiantuntijavinkit

Aloita säästäminen nuorena ja laita rahat osakkeisiin. Siinä pari neuvoa, joita Eljas Repo, Nordea ja OP-Pohjola antavat eläkesäästäjille. Lue, miten eläkettään voi kasvattaa jopa yli 2 000 eurolla kuukaudessa.

– Paras tapa varmistaa itselleen isoin mahdollinen eläke on mennä nuorena töihin, tienata paljon ja olla vanhaksi töissä. Suomessa lainsäädäntö takaa kaikille kansalaisille eläkkeen samoilla periaatteilla, Arvopaperi-lehden päätoimittaja Eljas Repo sanoo.

Kansaneläke ja työeläke muodostavat yhdessä kokonaiseläkkeen. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes tietyn suuruisella työeläkkeen tasolla kansaneläkettä ei myönnetä ollenkaan.

– Oman tulevan eläkkeensä, joka perustuu nykyisiin tuloihin sekä tähänastisen työuran aikana kertyneisiin rahoihin, voi laskea netistä löytyvillä laskureilla. Eläkettä kertyy vuositulosta 53-vuotiaaksi asti 1,5 prosenttia, 53–62-vuotiaana 1,9 prosenttia ja 63–68 vuotiaana 4,5 prosenttia. Viimeisintä 63 ja 68 ikävuoden välillä kertyvää eläkettä kutsutaan superkarttumaksi.

– Jos töitä jaksaa painaa loppuun asti, suomalaisten eläkkeet tulevat näillä perusteilla olemaan 45–60 prosenttia nykypalkasta. Se on monelle aika vähän ja tarkoittaa, että tulevaisuudessa elintasosta täytyisi tinkiä. Tämä kannustaa ihmisiä eläkesäästämiseen, Repo sanoo.

Viisi prosenttia palkasta

Mitä nuorempana eläkesäästämisen aloittaa, sitä parempi.

– Jos säästämisen aloittaa kolmikymppisenä, jolloin eläkeikään on jäljellä noin 35 vuotta, niinkin pienestä kuukausittaisesta määrästä kuin kymmenistä euroista kertyy matkan varrella merkittävä eläkesäästö. Mikäli aloittaa viidenkympin jälkeen, palkasta pitäisi laittaa säästöön joka kuukausi jo huomattavasti enemmän, Nordean varallisuudenhoidon johtaja Risto Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäki kertoo, että käytännössä suomalaiset aloittelevat varsinaista eläkesäästämistä yleensä lähempänä neljääkymmentä ikävuotta.

– Hyvin harva parikymppinen osaa vielä ajatella eläkettään, eikä heiltä oikein liikene siihen rahaakaan. Kolmikymppisenä puolestaan hankitaan asunto ja lapsia. Mutta mikäli eläkesäästämistä ei ole aloittanut 60 ikävuoteen mennessä, oikeasti merkittävän summan säästäminen alkaa tavallisen palkansaajan tuloilla olla jo haastavaa, Kuoppamäki huomauttaa.

OP-Pohjolan varallisuudenhoidon asiantuntijapäällikkö Joakim Reinius viittaa epäviralliseen kymmenen prosentin nyrkkisääntöön.

– Kymmentä prosenttia on yleisesti tunnuttu pitävän osuutena, joka palkasta pitäisi joka kuukausi säästää. On kuitenkin huomioitava, että ihmiset säästävät muitakin ja lyhytaikaisempia menoja varten kuin eläkettä. Viisi prosenttia kuukausipalkasta voisi olla realistinen määrä eläkesäästäjälle, Reinius sanoo. 

Verotuetut säästöt jäykempiä

Eläkesäästämisen tapoja on monia. Perinteisiä verotuettuja keinoja ovat vapaaehtoinen eläkevakuutus sekä ps-tili, joista ensimmäistä Repo kehottaa karttamaan ja jälkimmäistä suosittelee.

– Näiden molempien suosio on viime vuosina romahtanut, OP-Pohjolan Reinius kertoo.

Sama muutos on huomattu Nordeassa.

– Viitisentoista vuotta sitten Suomessa avattiin noin 70 000 eläkevakuutusta joka vuosi. Nyt verotuettuja eläkesäästämisen muotoja avataan koko maassa vuodessa vain satoja kappaleita, Kuoppamäki sanoo.

Säästäjiä saattaa pelottaa se, ettei rahoja saa eläkevakuutuksista ja ps-tileiltä ulos heti halutessaan.

– Verotuettuun eläkesäästämiseen liittyy jonkinasteinen poliittinen riski. Kulloinenkin hallitus on menneinä vuosina aika usein muuttanut eläkevakuutuksien ja ps-tilien ehtoja, käytännössä verosääntöjä sekä ikärajoja, joiden puitteissa rahat saa käsiinsä. Tulevaisuuden ikärajoja ja verokohtelua ei voi varmuudella tietää, Kuoppamäki sanoo.

– Nykyisen lainsäädännön mukaan ps-tilin rahat saa nostettua vasta, kun on täyttänyt 68 vuotta. Vuonna 2012 tai sitä aikaisemmin tilin avanneet voivat nostaa rahat 63-vuotiaina, Repo kertoo.

Odottamattomassa kriisissä rahat kyllä saa itselleen aikaisemminkin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi avioero, puolison kuolema, pysyvä työkyvyttömyys tai vähintään vuoden kestänyt työttömyys.

Osakkeita suositellaan

Pankeista vakuutetaan, ettei eläkesäästäminen itsessään ole vähentynyt vaan vaihtanut muotoa.

– Nykyään eläkettä kartutetaan sijoittamalla rahastoihin ja osakkeisiin, mikä on hyvin järkevää. Historiallisesti osakkeet ovat olleet se tuottoisin sijoittamisen kohde. Osakerahastoihin voi laittaa aluksi vaikka muutaman kympin kuukaudessa ja vähitellen palkan mahdollisesti kasvaessa hieman enemmän, OP-Pohjolan Reinius sanoo.

Osakerahastot saavat Revoltakin tuen.

– Itse suosittelen suoria sijoituksia. Pankit hoitavat rahastoja mielellään kulujen kera, joten niiden kustannuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, Repo sanoo.

Veloitettavien hallinnointipalkkioiden suuruus riippuu siitä, mihin rahastoon sijoittaa.

– Julkisesta keskustelusta saa usein kuvan, että eläkesäästäminen on kallista, mutta nyt tarjolla olevat vaihtoehdot ovat edullisia. Menneinä vuosina tietyissä eläkevakuutuksissa oli ehkä keskimäärin enemmän kuluja kuin normaalissa säästämisessä, Nordean Kuoppamäki sanoo.

– Verotuetuista vaihtoehdoista ps-tiliin kuuluu 1,60 euron kuukausittainen säilytyspalkkio sekä toimeksiantomaksut, jos tekee suoria osakesijoituksia. Eläkevakuutuksessa puolestaan on prosentin kulu tehdyistä maksuista, 0,4 prosentin hoitokulu sekä sijoituskohteena olevien rahastojen hallinnointipalkkiot. Jos sijoituskohteena on vain rahastoja, niin säilytyspalkkiota ei ole, mutta asiakkaalta peritään rahastojen toimeksianto- ja hallinnointipalkkiot, Reinius kertoo.

Hajauta

Osakesäästämiseen liittyy myös riskejä.

– Jos rahat ovat venäläisissä osakkeissa tai konkurssiin menevissä firmoissa, on helppo ymmärtää, mitä ne riskit ovat, Repo sanoo.

– Siinä mielessä osake ei ole koskaan turvallinen vaihtoehto, että niiden arvot nousevat ja laskevat aika voimakkaasti. Joinakin vuosina voi tulla paljon plussaa ja toisina paljon miinusta. Täytyy siis hyväksyä, että käyrä vaihtelee. Tällä hetkellä Nordean käyttämä osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on noin kahdeksan prosenttia vuodessa, Kuoppamäki sanoo.

Rahoja ei koskaan kannata laittaa yhteen vaan useampaan osakkeeseen. Kuoppamäki nostaa turvallisimmaksi vaihtoehdoksi hajautetun osake- tai yhdistelmärahaston.

– Suorilla osakkeilla, jotka sopivat paremmin kerran tai kaksi vuodessa sijoitettavia suuria summia varten, pystyy itsekin rakentamaan hajautetun salkun. Hajauttaminen kannattaa, sillä kymmenien vuosien aikajänteellä on erittäin vaikea nimetä mitään osakesäästömielessä "varmaa" toimialaa, Reinius sanoo.

Rahastoihin tai osakkeisiin säästämisessä ilman valtion verotukea on sekin hyvä puoli, että rahat saa itselleen milloin haluaa.

Säästötili tuottaa huonosti

Yksinkertaisimpana ja monien harjoittamana eläkesäästämisen tapana Repo suosittelee omistusasuntoa.

– Kun laina on maksettu, jäljelle jää vain yhtiövastike. Oman asunnon rinnalle voi ostaa myös sijoitusyksiön, jonka vuokratuloista saa eläkettä, Repo sanoo.

– Säästää voi myös vaihtamalla oman asuntonsa pienempään, Nordean Kuoppamäki lisää.

Rahojen makuuttamista tilillä eivät suosittele sen paremmin pankit kuin Repokaan.

– Säästötilit ovat helposti ymmärrettäviä, mutta nykyisessä korkomaailmassa eivät kovin tuotteliaita, Repo selittää.

– Inflaatio syö tilin tuottoa. Se ei ole oikea vaihtoehto monta kymmentä vuotta kestävälle säästämiselle. Hyvänä ratkaisuna tilisäästämistä voi pitää, jos suunnittelee hankkivansa jotain korkeintaan kolmen vuoden aikajänteellä ja rahan arvon säilyminen ilman inflaatiota on tärkeää, Kuoppamäki sanoo.

Tuplaeläke?

Paljonko eläkesäästämällä voi kartuttaa eläkettään?

– Teoriassa rajattomasti. Verotuetusti on tosin saanut säästää tähän mennessä enimmillään 5 000 euroa vuodessa. Osakkeiden ja asuntojen kaltaisissa säästökohteissa ylärajaa ei ole. Arvelisin, että keskimäärin eläkettä varten säästäneet asiakkaamme ovat onnistuneet nostamaan eläkettään joillakin sadoilla euroilla per kuukausi, Kuoppamäki sanoo.

Kaikki riippuu sivuun liikenevästä rahasta.

– Jos laittaa vaikka 30-vuotiaasta lähtien 200 euroa kuukaudessa eläkesäästöön, niin eläkkeen määrä voi kaksinkertaistua. Tämä perustuu oletukseen, että sijoituskohteen tuotto-odotus on noin seitsemän prosenttia vuodessa, tekee töitä 68-vuotiaaksi ja nauttii eläkettä 25 vuotta. Tällöin lisäeläkettä saisi yli 2000 euroa kuukaudessa, Reinius sanoo.

– Kannattaa huomioida, ettemme voi tietää, millainen lainsäädäntö Suomessa on vaikka 30 vuoden päästä: vaikuttaako vapaaehtoinen eläkesäästäminen silloin esimerkiksi muihin eläkkeisiin tai tukiin, Kuoppamäki arvuuttelee.

Kuvat: Colourbox, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.