Mainos

Ritva on ollut tiukilla koko elämänsä ajan

Suomi on ympäri maailman tunnettu hyvinvointivaltiona. Kuitenkin osa suomalaisista elää juuri ja juuri köyhyysrajan yläpuolella, sinnitellen päivästä toiseen. Yksi heistä on Ritva Sinkkonen, perheenäiti, joka on koko elämänsä ajan taistellut taloudellisten ongelmien kanssa.

– Olin työtön muuttaessamme perheeni kanssa Nastolaan. Olimme ostaneet uuden hienon talon ja joutuneet ottamaan suuren lainan sitä varten, kertoo varhaiseläkkeen varassa elävä Ritva Sinkkonen.

Sinkkonen sai töitä pian Nastolaan asettumisen jälkeen, mutta rahat olivat silti todella tiukoilla. Lainan osamaksujen maksaminen alkoi tuntua mahdottomalta, ja lainaa haettiinkin seuraavaksi sukulaisilta. Sinkkosen appivanhemmat olivat kykeneviä tuon kipeästi tarvitun lainan myöntämään.

– Sukulaisilta rahan lainaaminen tuntui pahalta. Oli noloa mennä käsi ojossa miehen vanhempien eteen kerjäämään almuja.

Sukulaisten antama laina auttoi hetkellisesti, mutta pian oltiin taas samassa jamassa. Laskuja kertyi eikä Sinkkosen perhe pystynyt niitä maksamaan. Tällöin Ritva topakkana naisena marssi sosiaalihuollon toimistoon. Kohtelu ei kuitenkaan ollut odotetun mukaista, eikä Sinkkosen mukaan edes asiallista.

– Minua ei suostuttu auttamaan, vaan neuvottiin myymään koko omaisuuteni rahaa saadakseni! Sinkkonen puhahtaa selkeästi närkästyneenä.

– Sen koommin en ole sosiaalihuollon toimiston ovea aukaissut. En myöskään lähtenyt hakemaan apua muilta virallisilta tahoilta.

Lapset ovat etusijalla

Eniten rahan puuttuminen on Sinkkosen mukaan näkynyt lapsista ja heidän tarpeistaan. Pitihän heidät syöttää ja pukea, kasvavien nuorten vaatteet tulivat kalliiksi.

– Kuitenkin lapset ovat aina olleet etusijalla, numero ykkösiä.

– Vasta sen jälkeen olemme mieheni kanssa miettineet itseämme.

Sinkkonen myöntää, että olisi halunnut antaa lapsilleen enemmän. Hän katsoo heidän kuitenkin pärjänneen elämässä hyvin lähtökohdista huolimatta. Nyt, kun on aika ajatella itseä, rahaa ei vieläkään ole liikaa.

– Laskuja tulee valtavasti, ja hinnat vain nousevat nousemistaan.

Sinkkosen haaveissa siintää pieni hengähdystauko. Kuitenkin esimerkiksi risteilyt ovat perheen budjettiin auttamattomasti liian hintavia. Pienestä eläkkeestä kun on vaikea nyhtää rahaa ylimääräiseen itsensä hemmotteluun.

– Mieheni on eläkkeellä, minä vasta varhaiseläkkeellä. Siitä ei pakollisten maksujen jälkeen jää montaakaan penniä yli.

Synkin hetki tuoreessa muistissa

Sinkkosen ei tarvitse kauaa miettiä elämänsä synkintä hetkeä. Ollessaan kauan odotetulla lomamatkalla vuonna 2004 Tallinnassa Sinkkonen jäi auton yliajamaksi. Oikea kyynärpää ja oikea jalka vaurioituivat pahoin.

– Jouduin opettelemaan kävelemisen uudestaan, Sinkkonen kertoo.

Saatuaan ensiavun Virossa Sinkkonen kuljetettiin Suomeen Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Jalka olisi tarvinnut välitöntä operointia, mutta sairaalan henkilökunta katsoi tapaturman kuuluvan vähemmän kiireellisiin tapauksiin. Tästä alkoi Sinkkosen pitkä sairaalajakso, jonka aikana käytiin myös pohjalla.

– Makasin sairaalassa kolme viikkoa ilman kipsiä samalla kun lääkärit leikkelivät muita "kiireellisempiä" tapauksia.

– Minua ei edes päästetty kotiin, ja jouduin kestämään kolmen viikon kamalan kipujakson ennen kuin kipsi saatiin paikoilleen.

Onnettomuus vaikuttaa Sinkkosen arkielämään edelleen. Operoidussa jalassa on raudat, jotta jalka pysyy kasassa. Käveleminen on vaikeaa, ja kivut edelleen jokapäiväisesti läsnä. Sinkkonen joutuu maksamaan kaikki kipulääkkeet itse, tässäkään ei sosiaalihuolto ole tullut vastaan.

– Vakuutuksesta sain heti onnettomuuden jälkeen 200 euroa. Auton kuski ei myöskään saanut teostaan minkäänlaista rangaistusta.

– Joskus tuntuu, että olisi ollut parempi lähteä saman tien… Sinkkonen huokaa.

Takapakkia kerran kuussa

Sinkkonen toivoo, että hän pystyisi kääntämään kelloa ajassa taaksepäin. Silloin hän hankkisi itselleen kunnollisen koulutuksen ja sitä kautta ammatin. Sinkkosen äidillä ei ollut varaa lähettää tytärtään kouluun, vain nuorin veli sai mahdollisuuden ammatin opiskelemiseen.

– Olen oppinut kaiken työn kautta. Kukaan ei ole neuvonut kuinka asiat pitäisi tehdä.

Tulevaisuus ei näytä Sinkkosen mielestä kovinkaan valoisalta. Vaikka välillä tuntuu helpottavan, takapakkia tulee miltei saman tien. Laskut aiheuttavat suurta päänvaivaa, samoin kuin kotikunnan verotusasteen nousu.

– Kyllä tässä maassa osataan viedä viimeisetkin markat taskuista, Sinkkonen toteaa lopuksi.


Onko sinulla tarina kerrottavanasi?

Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.

Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.