Mainos

Rakennustarkastajien aika kortilla – arkkitehtuuri ja amatöörit mietityttävät

Rakennustarkastajilla ei ole aikaa kantaa päävastuuta työmaiden laadunvalvonnasta. Arkkitehtuurisista linjauksista keskustellaan, ei kielletä – siksi pohjoisillakin leveysasteilla näkyy räystäättömiä taloja, tasakattoja ja kattoikkunoita. Rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälää ovat hirvittäneet eniten sukujen talkootyömaat.

– Monella on harhaluulo, että työmaan laatu olisi julkisen rakennusvalvonnan vastuulla. Todellisuudessa laki edellyttää vastaavaa työnjohtajaa valvomaan työmaata rakennusvaiheessa. Työnjohtaja on tavallaan kapteeni laivassa, luottohenkilö sekä rakennustarkastajiin että rakennuttajaan päin. Hänelle kuuluu jatkuva valvonta työmaasta, Vuoden Rakennustarkastaja 2013 ja Oulun kaupungilla työskentelevä laatupäällikkö Pekka Seppälä kertoo.

Tämä johtuu myös resursseista.

– Esimerkiksi Oulussa rakennetaan muun rakentamisen lisäksi noin 2 000 asuntoa vuodessa. Rakennusvalvonnassa on alle kymmenen tarkastusinsinööriä. Kun heidän työmaa-aikansa jakaa, katselmusta kohden jää ehkä noin 15 minuuttia. On sula mahdottomuus, että tarkastajat kantaisivat päävastuun työmaan laadunvalvonnasta.

Kyllä rakennustarkastajat toki työmaalla silti käyvät, monta kertaa. On aloituskokous, vapaaehtoinen suunnittelun aloituskokous, työmaan aloituskokous, perustusten ja pohjaviemäreiden katselmus, runkokatselmus, LVI-katselmus, muut mahdolliset erityiskatselmukset, käyttöönottokatselmus, loppukatselmus…

– Edellä mainittujen käyntien lisäksi päällä on jatkuva katselmus, eli rakennustarkastaja voi vierailla kohteessa milloin tahansa. Jos tavallinen ihminen arvelee, että jollakin työmaalla ei ole kaikki kunnossa, hän saa totta kai ilmoittaa asiasta tarkastajalle.

Arkkitehtuurista keskustellaan

Jos rakennussuunnitelma ei noudata kaavaa tai täytä muita määräysten mukaisia edellytyksiä, rakennustarkastaja voi evätä rakennusluvan. Ratkaisujen tekeminen on nuorallatanssia arkkitehtuurin kanssa.

– Emme voi lähteä sellaiselle linjalle, että poissulkisimme joitakin arkkitehtuurin linjauksia. Vaikka viestimme esimerkiksi on, että Suomen oloissa taloon on järkevää tehdä ulospäin kallistuva katto ja pitkät räystäät, se ei tarkoita, etteikö räystäättömiä tai tasakattoisia taloja voisi tehdä. Niistä on vain valmisteltava pidemmälle viedyt, yksityiskohtaisemmat ja toimivat suunnitelmat, jotka työmaalla osataan toteuttaa, Seppälä selittää.

Mitä vaikeampaa arkkitehtuuria toteutetaan, sitä haastavampaa rakennuksen suunnittelu on.

– Pohjoisen olosuhteissa myös kattoikkunoista muodostuu ongelmia. Keskustellessamme talon suunnittelijan ja tilaajan kanssa he yleensä ymmärtävät, ettei kattoikkunoita esimerkiksi Oulun alueella ole järkevää tehdä, koska kokemusten mukaan ne alkavat vuotaa.

– Sitäkään ei voi kieltää, etteikö vesiallas saisi tulla sokkeliin kiinni. Se on arkkitehtuuria. Mutta silloin sokkeli tulee suunnitella niin, että sen rakenteet kestävät. Asioista keskustellaan, ei totaalikielletä.

Enemmän intoa kuin tietoa

Seppälä kertoo, että rakennustarkastajat suosivat yhteistyötä siinäkin tapauksessa, ettei toiminta työmaalla ole asianmukaista.

– Ei ongelmia ratkota niin, että mennään paikan päälle ja sanotaan: tehkää näin. Rakennustarkastajat eivät ole yli-ihmisiä. Jos ongelmia rakentamisessa ilmenee, pyydämme talon suunnittelijaa esittämään, miten tilanteessa päästään eteenpäin.

Kohtalokkaista virheistä ja suunnitelmien vastaisesta toiminnasta rakentaminen voidaan toki panna jäihin.

– Jos rakenteista esimerkiksi jätetään pois ilmansulku tai ei tueta ristikoita, jolloin koko rakennelma voi sortua, totta kai meillä on perusteet puuttua asiaan.

– Hälyttävimmät työmaat, joihin olen törmännyt, ovat ne, joissa on enemmän intoa kuin tietoa. Pientalorakentamisessa edetään liian amatöörimäisellä otteella. Vieläkin näkee, kuinka itseoppineet maallikot tekevät töitä huonoilla suunnitelmilla: koko suku kokoontuu talkootyönä syventämään kellaria, ja seuraavana päivänä sieltä kaatuvatkin seinät. Kun ei ole alkuunkaan ymmärrystä asioista, voi syntyä hengenvaarallisia tilanteita.

Seppälä arvelee, että tulevaisuudessa rakentamisen haasteet liittyvät energiatehokkuuteen.

– Rakentamisessa tapahtuu energiatehokkuuden suhteen enemmän kymmenen vuoden sisällä kuin on tapahtunut 50 vuoteen. Vuonna 2010 energiatehokkuusmääräykset kiristyivät 30 prosentilla, viime vuonna 20 prosentilla, ja kohta taas 20 prosentilla. Vuonna 2020 uudisrakentamisen tuloksena pitää olla lähes nollaenergiatalo. Näistä vaatimuksista selviytyminen tulee olemaan valtava haaste, Seppälä sanoo.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.