Mainos

Puoluetunnusta toivottu näkyviin kirkkovaalien ehdokaslistoille

Seurakuntavaaleissa ehdokaslistojen nimet ovat usein olleet vaikeaselkoisia, eikä äänestäjä ole aina tiennyt, millaiselle joukolle oma ääni on ollut menemässä. Tänä vuonna seurakuntavaalien järjestäjät ovat toivoneet, että poliittinen tai aatteellinen tausta tulee selville listan nimestä.

Seurakuntavaaleissa ehdolle saa asettua 18 vuotta täyttänyt, konfirmoitu kirkon jäsen. Ehdokkaita on 19 500 ja paikkoja on jaossa 9000. Kymmenen äänioikeutetun jäsenen joukko saa muodostaa ehdokaslistan tai valitsijatoimikunnan.

Seurakuntavaaleissa listat ovat saattaneet olla vaikeasti tunnistettavissa. Listojen nimet ovat saattaneet olla esimerkiksi ”Uusi viini” tai ”Kirkko keskellä kylää”.

– Tämä on ollut seurakuntavaalien iso haaste. Äänestäjän on ollut hyvin vaikea tietää, minkälaiselle porukalle ääni on menemässä, kertoo seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen.

Sopuvaalit

Vaaleissa on 9000 paikkaa ja ehdokkaita on noin 20 000. Äkkiseltään näyttää siltä, että joka toinen ehdokas pääsee läpi. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kertoo, että kokonaiskuvaa vääristävät noin kolmessakymmenessä seurakunnassa järjestettävät sopuvaalit.

– Sopuvaaleja järjestetään aika paljon pienillä, ruotsinkielisellä paikkakunnilla. Ehdokkaita on sama määrä kuin paikkojakin.

Sopuvaaleihin ei kannusteta. Joissakin pienemmissä seurakunnissa voi kuitenkin olla niin, että ehdokkaita on vaikea saada tai jostain muusta syystä on päädytty päättämään keskenään ketkä olisivat hyviä luottamushenkilöitä.

"On noloa, jos äänestäjille ei kerrota"

Perinteisesti listoja ovat koonneet eri puolueet, herätysliikkeet, partiot ja muut liikkeet, kuten pääkaupunkiseudun tasa-arvoa ajava Tulkaa kaikki -liike. Leppänen sanoo, että ajatus siitä, että kirkkoa ja politiikkaa ei sovi sotkea, on voinut tuottaa tarvetta häivyttää listan nimestä viittaukset poliittiseen tahoon.

– Näitä vaaleja varten kiersimme kaikki puoluetoimistot ja olimme yhteydessä kaikkiin herätysliikkeisiin, jotka listoja kokoavat. Sanottiin ettei ole mitenkään noloa, jos listan on koonnut esimerkiksi kokoomus, tai jos listan on koonnut joku herätysliike. Mutta se on noloa, jos äänestäjälle ei kerrota, kuka sen on koonnut.

Leppäsen mielestä puolueet eivät ole valloittamassa kirkkoa, vaan kyse on avoimuudesta. Kaikki yhteistyötahot ovat arvokkaita, kunhan ihmiset tietävät millaista ryhmää ovat äänestämässä.

Puoluetunnus näkyy 45 prosentissa vuoden 2014 seurakuntavaalien listoista. Eniten on sosiaalidemokraattien listoja, seuraavana tulevat keskusta ja kokoomus. Myös vihreillä ja vasemmistoliitolla on listoja. Kristillisdemokraatit ovat ainoa puolue, jotka eivät tee seurakuntavaaleissa listoja.

– Kokonaan uutena näissä vaaleissa perussuomalaiset perustivat 120 listaa.

Jos ehdokkaita tarkastellaan vaalikoneen kautta, ilman ehdokaslistoja, korostuvat perinteiset kirkkopuolueet. Ehdokkaiden keskuudessa poliittisesti on eniten keskustalaisia. Seuraavina on kokoomuslaisia ja sosiaalidemokraatteja.

Ehdokkaiden keski-ikä on korkea

– Helsingissä on kiinnostavaa, että ehdokkaiden määrä on kasvanut. Siellä on myös paljon sellaisia seurakuntia, joiden ehdokkaista puolet ovat alle 40-vuotiaita.

Leppänen pohtii, että syy voi olla onnistuneessa ehdokasrekrytoinnissa tai siinä, että pääkaupunkiseudulla kirkon jäsenyys on tietoisempaa ja sen sisällä halutaan vaikuttaa.

Valtakunnallisesti alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 7,2 prosenttia. Pääkaupunkiseutu poikkeaa valtakunnallisesta ehdokasmassasta. Ehdokkaiden keski-ikä on 53 vuotta ja viime vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden keski-ikä oli 51,8 vuotta.

Kuva: All Over Press

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.