Mainos

Professori: Työttömien ote työelämään on turvattava

Viime laman jälkeen valtaisa joukko suomalaisia ei pystynyt palaamaan työelämään. Nyt tilanne yritetään välttää muun muassa työttömien työterveysneuvonnan sekä tukiryhmien avulla. Työkyvyn ja motivaation ylläpitämiseen tulisi kiinnittää huomiota, ja yleisen keskustelun pitäisi keskittyä ongelmien ratkaisuun voivottelun sijaan.

Professori Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta tietää, että ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisia asioita työllistymisen lisäksi ovat työkyky ja motivaatio. Silloin kun työtä ei ole, ihmisen työkyky laskee helposti ja takaisin työhön, saati uraputkeen, on vaikea kivuta.

– Työttömien ote työelämään on turvattava, ettei osaaminen katoa. Lisäksi tarvitaan henkistä tukea. Irtisanotuilla omanarvontunto romahtaa helposti ja on riski masentua.

Irtisanottujen tueksi on tarkoitus järjestää työttömille tarkoitettuja työterveyspalveluita, joissa katsotaan ihmisen kokonaistilannetta. Työttömille on olemassa myös vertaistukiryhmiä, joissa asioita käsitellään ohjatusti.

– Viime laman aikaan 100 000 ihmistä ei pystynyt palaamaan takaisin työelämään. Nyt yritetään, että ei jäisi sellaista porukkaa.

Huomio työkykyyn ja motivaatioon

Kun väki työpaikoilla vähenee, kuormituksen kasvu näkyy helposti sairaudesta johtuvina poissaoloina. Vaikka työntekijöiden karsimisella pyritään parempaan taloudelliseen tulokseen, seuraus voi olla päinvastainen: sairastelujen vuoksi tulos ei välttämättä kasvakaan.

Työkyvystä puhuttaessa terveys ja hallinnan tunne ovat Ylikosken mukaan keskeisiä elementtejä. Ihmisen tulisi pystyä tuntemaan, että hän on perillä työpaikalla tapahtuvista organisaatiomuutoksista. Näin ei kuitenkaan usein ole.

– Suomi on muihin maihin verrattuna jälkijunassa, kun mitataan, kuinka hyvin työntekijöille jaetaan tietoa tulevista muutoksista.

Motivaatioon taas liittyy olennaisesti mielekkyyden kokemus. Ihmisten pitäisi kokea, että työssä on järkeä. Ratkaisujen hakemisen sekä tulevaisuuden ja toivon näkymien pitäisi ohjata keskustelujen ilmapiiriä. Taantuman aikana ei pitäisi jäädä tuleen makaamaan.

– Toki saa surra ja olla alla päin, mutta pitäisi katsoa, millä saadaan ote ratkaisuihin. Pitäisi avata toivon ja mahdollisuuksien puoli.

Suomalaiset kokevat enemmän epävarmuutta

Työelämässä olevien iäkkäämpien suomalaisten epäröiminen ja riittämättömyyden tunne alhaisen koulutustason vuoksi verottavat motivaatiota.

– Suomessa työelämässä koetaan enemmän epävarmuutta verrattuna muihin maihin, ja se näkyy motivaation ja työelämää koskevan luottamuksen puutteena.

Varttuneemmilla suomalaisilla työntekijöillä on keskimäärin alhaisempi koulutustaso verrattuna muiden maiden samanikäisiin kansalaisiin. Ylikosken mukaan iäkkäämpien ihmisten keskuudessa on havaittavissa sellaista tunnelmaa, että he epäröivät, osaisivatko he jotain muutakin.

– Tulee epävarmuus, riitänkö mihinkään, pärjäänkö missään, Ylikoski toteaa.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.