Mainos

Professori arvioi kaivoslakia: "Kuulostaa kovalta, ja sitä se onkin"

Mennäänkö jokamiehenoikeudessa liian pitkälle? Kuka tahansa voi tutkia kaivosmahdollisuuksia toisen maalla

Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara kritisoi Studio55.fi-ohjelmassa vuonna 2011 voimaan tullutta kaivoslakia, joka mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi tulla Suomeen valtaamaan mineraaliesiintymän.

– Näin se on ollut aikaisemminkin. Kaivoslain muutos ei puuttunut tähän mitenkään. Nykyisin ei enää puhuta valtaamisesta, vaan valtaukset ovat vanhan kaivoslain mukaisia alueita. Uuden kaivoslain terminologian mukaan kyse on malminetsintäluvan, joka tuottaa etuoikeuden esiintymän hyödyntämiseen, saaneista alueista. Vanhoja valtausalueita on tietysti paljon enemmän kuin uuden lain mukaisia, koska uuden lain mukaisia päätöksiä ei ole ilmeisesti vielä juuri tehty, Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos sanoo.

Ekroosin mukaan uusi kaivoslaki ei tuonut kaivosyrityksille helpotuksia, päinvastoin.

– Päätöksenteko muuttui monimutkaisemmaksi, ja kaivosalaa haluttiin kontrolloida aiempaa paremmin.

Soininvaaran mukaan Suomesta on vallattu Tanskan kokoinen alue.

– Tanskan kokoinen alue ei vielä tarkoita sitä, että Suomeen tulee niin iso kaivosalue. Alueita halutaan tutkia tarkemmin. Tutkimalla ja siihen panostamalla saadaan etuoikeus esiintymän hyödyntämiseen. Myöhemmin mahdollisesti haetaan kaivoslupaa, Ekroos sanoo.

Malminetsintää maanomistajan vastustuksesta huolimatta?

Jokamiehenoikeus ja kaivoslaki takaavat sen, että kaikilla, myös muilla kuin suomalaisilla, on "toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä".

– Jokamiehenoikeuden käyttöala jää kuitenkin kaupallisessa malminetsinnässä kaivoslaissa säädettyjen rajoitustenkin vuoksi vähäiseksi, Ekroos täsmentää.

Sillä, onko kyseessä valtion vai yksityisen maa, ei ole vaikutusta, vaan selvityksiä voidaan tehdä kenen tahansa maalla. Myös oikeutta malminetsintään ja kaivostoimintaan voidaan hakea, vaikka maanomistaja tätä vastustaisi.

– Ymmärrän hyvin, että tämä kuulostaa kovalta, ja sitä se onkin. Tilanne on tällainen pitkälti historiallisten taustojen takia, ja kaivosmineraalien hyödyntämistä pidetään tärkeänä edelleen.

Kaivosluvan haltijan pitää maksaa kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille louhintakorvausta, jonka vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi maksetaan 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta.

– Kaivoskivennäiset on katsottu pitkän aikaa kansantaloudellisesti tärkeiksi. Niitä on haluttu hyödyntää, koska niitä tarvitaan joka tapauksessa. EU-jäsenyyden myötä ei ole mahdollista sulkea pois ainakaan eurooppalaisia toimijoita. Ei-eurooppalaisiakaan toimijoita ei ole haluttu sulkea pois, hän jatkaa.

Ekroosin mukaan tähän voi olla yhtenä syynä se, että kaivosalan suuret toimijat ovat nykyisin globaaleja yrityksiä, joiden juuret ovat muualla kuin Suomessa, esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa. Kaivostoiminta vaatii suuria pääomia, ja ala on varsin suhdanneherkkä.

– Omat kaivosyhtiöt ja alan koulutuskin ajettiin meillä käytännössä aikanaan alas, mutta nyt koulutusta ajetaan taas ylös. Jälkikäteen katsottuna tämä näyttää tietysti tempoilevalta

Miksei kouluteta suomalaisia ja lykätä kaivostoimintaa, jotta varat voitaisiin hyödyntää joskus itse?

– Tämä on hyvä pointti. Jälkiviisaasti voisi kysyä, miksei sitä aikanaan ymmärretty, Ekroos ihmettelee.

Katso Studio55.fi-ohjelma aiheesta:

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.