Plasebo vei teho-osastolle – Tähän perustuu Suomesta lopetettujen lumelääkkeiden vaikutus

Olipa kerran nuorehko mies. Hän osallistui lääkekokeeseen, jossa puolelle potilaista annettiin masennuslääkettä ja puolelle plaseboa.

Kesken koetta miehelle tuli kriisi – tyttöystävä jätti. Mies ajatteli, ettei elämällä ole enää mitään arvoa.

– Tämän seurauksena mies otti kerrallaan koko purkillisen saamiaan tabletteja. Hän meni niin huonoon kuntoon, että verenpaine laski dramaattisesti ja elintoimintoihin tuli vakavia muutoksia. Mies ei kuollut, mutta päätyi teho-osastolle. Siellä huomattiin, että hän oli ottanut purkillisen plaseboa, Pekka Louhiala kertaa tositarinaa.

– Fakta on, että vaikuttamaton aine ei vaikuta. Mutta ihmisen mieli on aika mielenkiintoinen.

Ehdotus: hoivavaikutus

– Plasebo tarkoittaa vaikuttamatonta ainetta – ei välttämättä lääkettä, vaan hoitomenetelmää, jolla ei oikeasti ole biologista vaikutusta, Louhiala sanoo.

Termiä on käytetty lääketieteessä runsaat 200 vuotta.

– Noin sata vuotta sitten sen rinnalle ilmestyi "plasebovaikutus". On kuitenkin aika absurdia puhua vaikuttamattoman aineen vaikutuksesta. Taustalta löytyy usein monia muitakin tekijöitä, kuten se, että ihmisten oireilla on tapana vaihdella ja lievittyä itsestään. Vaikutuksensa on myös sillä, jos esimerkiksi masennuslääketutkimukseen osallistuva saa plasebolääkkeen lisäksi psykologista keskusteluapua.

– "Hoivavaikutus" kuvaisi paljon paremmin sitä, mistä tässä ilmiössä on kysymys, Louhiala sanoo.

Vuorovaikutus helpottaa kipua

Lumelääke ei siis sinänsä vaikuta mitenkään – mutta hoitosuhde, jossa sitä annetaan, kyllä.

– Jos lapsella on pipi ja äiti puhaltaa, niin pipi lähtee pois tai ainakin lievittyy. Aivan samoin käy, kun lääkäri kuuntelee ja ottaa vakavasti. Se on inhimillisen vuorovaikutuksen ansiota, Louhiala sanoo.

Hoitosuhteen aikaansaamia muutoksia potilaissa on havaittu myös aivokuvannuksella.

– Toisaalta huonolla hoitosuhteella voi olla päinvastainen, niin sanottu nocebovaikutus. Se tarkoittaa, että ikävästi menneen lääkärikäynnin jälkeen potilas voikin kipeämmin kuin aikaisemmin.

Odotukset voimistavat vaikutusta

Louhiala sanoo, että joka tapauksessa plasebo ei perustu vain siihen, että ihminen itse uskoo lääkkeen toimivan. Osansa on kahdella psykologisella päämekanismilla: odotuksilla ja ehdollistumisella.

– Kymmenisen vuotta sitten Italiassa tutkittiin oikeita potilaita, jotka olivat toipumassa pienistä leikkauksista. Heistä jokaisen suoneen ohjattiin verhon takaa infuusioletku kipulääkettä varten. Osalle potilaista kerrottiin, kun kipulääkettä annettiin, osalle samaa annosta saaneista ei sanottu mitään.

– Aivan systemaattisesti kipu lievittyi huomattavasti paremmin, kun potilaalle samanaikaisesti ilmoitettiin, että "nyt se lääke tulee". Odotukset voimistivat lääkkeen vaikutusta, Louhiala sanoo.

Ehdollistuminen puolestaan tarkoittaa, että ihminen, joka on tottunut saamaan avun pilleristä, saa sen riippumatta pillerin sisällöstä.

– Ihmisen sisällä vain tapahtuu jotain pilleriä otettaessa. Tutkimuksissa on havaittu myös sellaisia yksityiskohtia, että kaksi kertaa päivässä annettu plasebo on tehokkaampi kuin kerran päivässä annettu ja injektiona annettu tehokkaampi kuin pilleri, Louhiala sanoo.

Kaikki reagoivat jollain tavalla

Sitä, kuinka moni saa avun plasebosta, ei voida tarkkaan sanoa.

– Erään 1950-luvulta alkaen eläneen myytin mukaan plasebovaikutus olisi suuruudeltaan 30 prosentin luokkaa. Tämä on kuitenkin osoitettu jo aikoja sitten vääräksi, sillä aivoissa vaikuttaa lukuisia erilaisia mekanismeja, jotka reagoivat eri tilanteissa eri voimakkuuksilla.

– Mitään "plasebopersoonallisuutta" ei liioin ole olemassa. Kaikki reagoivat lumelääkkeeseen ainakin jollakin tavalla, Louhiala sanoo.

Joskus plasebo päihittänyt oikean lääkkeen

Louhiala kertoo, että vielä 1990-luvulla suomalainen lääketehdas valmisti plasebotabletteja.

– Sairaaloissa hoitajat saattoivat annostella niitä potilaalle, jos he arvelivat, ettei kyse ollut niin merkittävästä vaivasta, että lääkärille kannattaisi soittaa keskellä yötä.

– Eräs suomalainen apteekkari on myös kertonut, että parikymmentä vuotta sitten hänen luokseen tuli potilas, jolle lääkäri oli määrännyt reseptillä 30 kappaletta plasebotabletteja. Ilmeisesti apteekkari oli ne myös toimittanut.

Plasebotabletteja määrättiin esimerkiksi, jos potilaan vaiva ei ollut vakava tai varsinaista vaikuttavaa hoitoa tarjolla ja lääkäri kuitenkin halusi tehdä jotain.

– Niitä saatettiin käyttää myös, jos oikealla lääkkeellä olisi ollut merkittäviä sivuvaikutuksia. Itse asiassa joissakin tutkimuksissa plasebo on pärjännyt tämän takia jopa paremmin kuin oikea lääke: molemmat ovat vaikuttaneet yhtä huonosti alkuperäiseen vaivaan, mutta oikea lääke on aiheuttanut enemmän sivuvaikutuksia. Joskus potilaat ovat jopa itse suorastaan vaatineet plasebolääkettä.

Ei hyväksyttävää tavallisessa potilastyössä

Louhiala sanoo, että nykyään Suomessa ei enää määrätä potilaille plasebotabletteja.

– Se ei ole tavallisessa potilastyössä eettisesti hyväksyttävää. Suomessa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa lääkärin ei ole edes mahdollista määrätä plasebotabletteja, koska niitä ei ole. Plasebotabletit ja -menetelmät on varattu tutkimuskäyttöön.

– Tuoreen raportin mukaan esimerkiksi Keski-Euroopassa lääkäreillä saattaa kyllä olla vastaanotollaan plasebotabletteja, joita he antavat potilaille. Yleisesti ottaen asiaan kuitenkin suhtaudutaan kielteisesti.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com

Auttavatko luontaishoidot syövästä toipumisessa?

Tämä musiikkilaji aiheuttaa itsemurhia ja muut erikoiset lääketieteelliset oivallukset

Näin lääkkeiden turvallisuutta valvotaan Suomessa