Mainos

Pitääkö mielenterveyspotilasta nykyään pelätä?

Mielenterveyspotilas herättää ympäristössä monenlaisia mielikuvia. Onko mieleltään järkkynyt automaattisesti vaaraksi ympäristölleen?

Tutkimusprofessori, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma katkaisee alkuun villeiltä kuvitelmilta siivet. Mielenterveyspotilasta ei tarvitse yleisesti ottaen pelätä.

− Harhaluuloissa elävän potilaan todennäköisyys käyttäytyä väkivaltaisesti on suurempi kuin terveen ihmisen. Mutta varsinaisesti mielisairaat ihmiset eivät ole niin vaarallisia kuin asosiaaliset ja päihtyneet.

Lauerman mukaan keskeinen syytekijä siihen, miten vaarattomasta mielenterveyspotilaasta tulee vaarallinen, on vaille hoitoa jääminen.

− Ilman antipsykoottista lääkitystä vainoamisharhaluulojen vallassa oleva ihminen kokee olevansa itse vaarassa ja pelkää, että hänen kimppuunsa käydään. Harhoja poistavien lääkkeiden merkitys on näissä hoidoissa hyvin suuri.

Päihdeongelma vaikeuttaa tunnistamista

Mielenterveysongelmia osataan nykyään hoitaa monipuolisesti. Silti hoito ja potilaat eivät aina kohtaa. Tämä näkyy Lauerman mukaan erityisesti niiden potilaiden kohdalla, jotka ovat sekä psyykkisesti sairaita että päihdeongelmaisia.

− Heitä ei aina osata lähettää tahdosta riippumattomaan hoitoon, sillä sairautta on vaikeaa havaita ensisijaisesti päihtyneen kohdalla. Tilanne on toinen, kun ihminen on selvin päin ja käyttäytyy oudosti, Lauerma sanoo.

Asia on erityisen hankala sikäli, että 1980-luvun jälkeen sekä päihde- että mielenterveysongelmista kärsivien määrä on ollut kasvussa.

Ei syytä pelkoon

Lauerma on nähnyt työssään, mitä voi pahimmillaan tapahtua, kun mielenterveyspotilas jää vaille hoitoa.

− Näitä ihmisiä tulee, joiden avohoitopainotteisessa järjestelmässä hoito on mennyt pieleen, ja lopulta he ovat surmanneet läheisen.

Tämä ei tarkoita sitä, että tavallisen kansalainen tarvitsisi ryhtyä vilkuilemaan olkansa yli hoidotta jääneiden mielenterveyspotilaiden vuoksi. Lauerma painottaa, että mielenterveyspotilaan surmat kohdistuvat useimmiten omaan lähipiiriin.

− Voi sanoa, että Suomessa tapetuksi tuleminen on äärimmäisen harvinaista, ellei ryypiskele väkivaltaisten alkoholistien kanssa tai ole sellaisen kanssa parisuhteessa.

Myös tilastot tukevat väitettä: Suomessa tapahtuu 100 000 ihmistä kohden kolme henkirikosta, joista 80 prosentissa syrjäytyneet ihmiset surmaavat kaltaisiaan.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.