Mainos

Pari miljoonaa suomalaista ei mahdu kunnon väestönsuojiin – kaupunkilaiset turvatumpia

Kaikille suomalaisille ei ole suojapaikkaa väestönsuojissa. Mahdollisessa ydinlaskeumassa kaupunkilaiset ovat paremmassa turvassa kuin maalaiset.

– Jos nyt pitäisi mennä väestönsuojiin, varmaan kaksi miljoonaa suomalaista jäisi suojapaikkojen ulkopuolelle, sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi kertoo.

Periaatteessa Suomen 50 000 väestönsuojassa on kyllä suojapaikat noin neljälle miljoonalle ihmiselle, mutta suojista vanhimmat 10 000, joihin mahtuu noin miljoona ihmistä, ovat saneerauksen tarpeessa.

– Osassa vanhoista suojista ei ole ollenkaan ilmanvaihtolaitteistoja, ja osassa on vain hiekkasuodattimet. 1960-luvulla tehty laitteisto on alun perinkin ollut laadultaan kirjavaa ja kehittymätöntä, ja nyt sillä alkaa jo olla ikää. Vanhojen talojen saneerausten yhteydessä edellytetään nykyään myös väestönsuojien saneerausta, mutta mennee parikymmentä vuotta ennen kuin ne saadaan valmiiksi.

Miljoonalla suomalaisella suojapaikattomuus johtuu joko heidän asuintalonsa iästä, neliömäärästä tai syrjäisestä sijainnista.

Ensimmäinen laki väestönsuojista valmistui Suomessa tasan kuukausi ennen talvisodan syttymistä, 30. lokakuuta 1939. Silloin tai sodan aikana suojia ei kuitenkaan juuri ehditty tekemään. Kunnolla rakentaminen aloitettiin vasta vuonna 1955.

Vuoteen 1991 asti väestönsuojia rakennettiin Suomessa vain niin sanottuihin suojelukohdekuntiin.

– Niitä olivat isot ja runsasväkiset kunnat, joita ei voitu evakuoida ja joissa oli sellaista teollisuutta, jota vastaan voidaan hyökätä. Lisäksi ne toimivat esimerkiksi liikenteen solmukohtina. Tällaisten kuntien katsottiin tarvitsevan tehostettua suojelua.

Vasta, kun Suomessa 1980-luvulla alettiin pelätä ydinlaskeumaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain kireiden välien takia, parlamentaarinen komitea halusi laajentaa väestönsuojien rakentamisvelvoitteen suojelukohdekunnista koko maahan. Vuonna 1991 niin tehtiinkin.

– Ensin tutkijat ajattelivat, että periaatteessa jokaiseen taloon olisi pitänyt tehdä jonkinnäköinen väestönsuoja. Laki lähti lausuntokierroksille niin, että rakentamisvelvoitteen alarajana oli 300 neliötä. Aikakauden lientyessä alarajaksi kirjattiin lopulta 600 neliötä. Tuo raja oli voimassa vuoteen 2011 asti.

Nykyään laki määrää, että väestönsuoja tehdään aina, kun uudessa asuinrakennuksessa on vähintään 1 200 neliötä ja teollisuusrakennuksessa 1 500 neliötä ja niissä asutaan tai työskennellään pysyvästi.

Tiesitkö?

  • Noin 50 kunnassa ei ole yhtään kansalaisille tehtyä väestönsuojaa.
  • Kaikkiaan 285 kunnassa suojapaikkoja on alle 50 prosentille kunnan asukasmäärästä.
  • Yleisiä väestönsuojia on Suomessa muutama, pääosin suurissa kaupungeissa. Myös esimerkiksi linja-autoasemille ja satamiin tehdyt väestönsuojat on tarkoitettu yleiseen käyttöön.

Lähteet: Spek.fi, Pelastustoimi.fi

– Käytännössä laki ei siis koske yksittäisiä pientaloja tai rivitaloja. Velvoitteesta on vapautettu myös maatilatalouden tuotantorakennukset – eläimiä tai kasvihuoneita varten ei tarvita väestönsuojaa.

”Täydelliseen suojaukseen ei voi päästä”

Väestönsuojat voi jakaa kolmeen ryhmään: johtamistiloihin eli johtokeskuksiin, elintärkeiden toimintojen suojatiloihin ja henkilösuojiin.

– Johtokeskuksissa suojaustaso on henkilösuojia korkeampi. Niitä ovat esimerkiksi eduskuntatalon, valtioneuvoston, ministeriöiden, väliportaan hallinnon ja kuntien johtamistilojen väestönsuojat. Näihin suojiin mahtuu lähes 100 000 ihmistä edellä mainituista organisaatioista.

– Elintärkeiden toimintojen suojatiloja ovat esimerkiksi 1970­­­–1980-luvuilla rakennetut posti- ja telelaitoksen viestikeskukset. Myös terveydenhuollolla ja eräillä muilla toiminnoilla on olemassa omia suojatiloja, Rajajärvi sanoo.

Henkilösuojat ovat nimenomaan siviilikansalaisia varten.

– Joka puolella maailmaa rakennetaan väestönsuojia johtajille ja sotilaille, mutta kansalaisille rakentaminen on ollut hankalampaa. Suomeen on tultu ottamaan oppia Lähi-idän maista ja Koreasta asti. Meillä on jo yli 50 vuoden ajan pyritty suojaamaan tasapuolisesti kaikkia, ei vain sotilaita ja johtajia.

Voi tosin kyseenalaistaa, onko tasapuolista, että maaseudulla ja pientaloalueilla suojia on vähän tai ei ollenkaan.

Täydelliseen suojaukseen ei voi päästä. En tiedä, ovatko entisissä suojelukohdekunnissa asuvat ihmiset sen paremmassa turvassa, onhan turvallisuusuhka heillä suurempi kuin haja-asutusalueilla tai pienemmissä kunnissa asuvilla. Toisaalta ydinlaskeumatilanteessa he kyllä todella ovat paremmassa turvassa, koska se ei katso kunnan rajoja, Rajajärvi sanoo.

– Paineenkestävyys on maaseudun tai haja-asutusalueen väestönsuojissa vähän pienempi. Mitä suurempi suoja, sitä vahvempi sen pitää olla, koska on riski, että menee kerralla paljon ihmisiä, Rajajärvi selittää.

Miten veteraanit muistelivat sota-aikoja? Katso videolta 97- ja 95-vuotiaiden sotaveteraanien Jaakko Estolan ja Harald Johanssonin vierailu Studio55.fi-ohjelmassa.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.