Mainos

Paavo Lipponen: Koulujen pitäisi panostaa kieliin enemmän

Ruotsin kielen asemasta ja tulevaisuudesta Suomessa käydään juuri nyt polttavaa keskustelua. Paavo Lipponen varoittaa, että nykyisillä kieltenopetuksen linjauksilla on seurauksensa.

Onko ruotsin kielen pakollinen opiskelu kannattavaa? Tässä kysymys, johon riittää kommentoijia puolesta ja vastaan.

Paavo Lipposen mielestä suurin ongelma on se, että kieltenopiskelu on yleisesti ottaen vähentynyt kouluissa dramaattisesti.

− Kieltenopiskelun vähentyminen on täysin ristiriidassa sen kanssa, että varsinkin globalisaation uusimmassa vaiheessa, kun se todella tulee, tarvittaisiin enemmän kielitaitoa. Nyt se meillä heikkenee, Lipponen suomii.

Liika valinnaisuus ei ole Lipposen mielestä hyväksi koulunkäynnille. Nuori kun valitsee useimmiten helpoimman vaihtoehdon.

− Jos koulussa ei ole pakkoa, sitten valitaan virkkuukoukut ja kotitalous, ja varmaan joku zumbakin tulee valinnaiseksi. Tähän suuntaan kehitys on menossa, Lipponen harmittelee.

Tärkeä töihinpääsykriteeri

Lipposen mielestä keskustelu ruotsin kielen asemasta liittyy yleiseen henkiseen taantumaan, jota on nähtävissä.

− Tässä on vaan otettu ruotsin kieli tikun nenään, mikä kertoo jostain aivan muusta kuin pyrkimyksestä lisätä kieltenopetusta. Kyse on asenteellisuudesta.

Lipponen muistuttaa, että puolet Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksistä katsoo, että ruotsin kieli on tärkeä kriteeri työntekijän valintaprosessissa. Englannin kieli on tärkein, mutta ruotsi tulee perässä heti toisena.

− Valtion ja kuntien virkoihin tarvitaan ruotsin kieltä, samoin pohjoismaisiin yhteyksiin.

Lisää resursseja kieltenopetukseen

Keskustelua itäsuomalaisten halusta opiskella ruotsin sijaan venäjää Lipponen ei ymmärrä lainkaan.

− Ei kai nyt voi olla niin, että itäsuomalaiset nuoret pantaisiin huonompaan asemaan työmarkkinoilla! Ei lapsi pysty arvioimaan, mitä kieltä hän loppujen lopuksi tarvitsee.

Venäjän kielen merkitystä Lipponen ei aliarvioi. Päinvastoin hän toivoo, että Itä-Suomen kouluista löytyisi enemmän resursseja opetuksen lisäämiseen.

− Mutta ei ruotsin kielen kustannuksella. Muuten syntyy eriarvoisuutta. Itä-Suomi on muutenkin jäämässä jälkeen. Alueelliset ja sosiaaliset erot voivat kasvaa entisestään, Lipponen varoittaa.

Lipposen mielestä koulujen pitäisi ylipäätään panostaa kieliin enemmän. Opiskelu pitäisi aloittaa ensimmäisellä luokalla varhentaen sekä ensimmäisen vieraan kielen että toisen kotimaisen kielen aloittamista.

− Nyt on tehty ratkaisuja, jotka ovat heikentäneet kieltenopiskelua. Virheistä pitää ottaa oppia.

Studio55/Jenni Kokkonen

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.