Mainos

Nämä ongelmat ajavat suomalaislapsia kotoa sijaisperheisiin

Perhe, sinkku, homo tai hetero – kaikilla on mahdollisuus päästä sijaisperheeksi. Ovet pitää avata paitsi lapselle, myös viranomaisille.

Jos vanhemmat eivät Suomessa pysty pitämään jälkikasvustaan huolta, lapsi otetaan huostaan.

– Suomessa vanhempien päihdeongelmat lienevät suurin yksittäinen syy lasten huostaanottoihin. Muita perusteita ovat mielenterveysongelmat, vanhemmuuden puute ja lasten kaltoinkohtelu, sijaishuollon sosiaalityöntekijä Sirkka Luoma kertoo.

Tällaisissa tilanteissa yhä käytetympi vaihtoehto on sijoittaa lapsi sijaisperheeseen.

– Syitä ottaa sijaislapsi on monia. Moni haluaa auttaa, tai ei ole itse saanut omia lapsia. Myös lähipiirin tai oman lapsuudenperheen kautta asiasta saadut kokemukset voivat vaikuttaa taustalla. Sijaisperheeksi ryhtymistä harkitaan usein pitkään.

Aivan tavallisia perheitä

Sijaisperheen ei tarvitse olla mitenkään erikoinen.

– Etsimme sijaisperheiksi aivan tavallisia perheitä, joilla on elämän perusasiat kunnossa. Lapselle pitää pystyä antamaan huolenpitoa, hellyyttä, kiintymystä ja rakkautta, Luoma sanoo.

– Sijaisperheillä ei saa olla päihde-, rikollisuus- tai vaikeaa lastensuojelutaustaa. Rikas ei tarvitse olla, mutta toimentulon pitää olla riittävä, Luoma sanoo.

Suositus on, että sijaisvanhempi olisi vähintään 25-vuotias.

– Biologiset lapset olisi hyvä olla jo tehtyinä. Tai jos kärsii lapsettomuudesta, hoitojen pitäisi olla läpikäydyt. Yläikärajaa ei ole, mutta lapsen tulisi olla iältään sellainen, että hän voisi biologisestikin olla sijaisvanhempiensa lapsi.

Perhemuodolla ei ole väliä.

– Sijaisperheiksi otetaan myös yksin asuvia ja homoseksuaaleja, Luoma sanoo.

Lapsi oireilee ennemmin tai myöhemmin

Sijaisperheeksi haluaville ei järjestetä varsinaisia psykologisia testejä.

– Prosessi etenee ainakin Seinäjoen kaupungilla siten, että ensin halukkaat sijaisvanhemmat ottavat meihin puhelimitse yhteyttä. Lähetämme heille esitietopaketin, jota saa rauhassa pohtia. Seuraavaksi kunnan sosiaalitoimesta pyydetään esteettömyyslausunto, minkä jälkeen asiaa selvitellään kotikäynnillä tarkemmin.

PRIDE-valmennus on ollut vuoden alusta lähtien pakollinen kaikille sijaisperheeksi haluaville

– Sen aikana kouluttajat auttavat mahdollisia sijaisperheitä miettimään, onko heistä todella tähän. Valmennuksessa käydään läpi oman elämän menetyksiä ja kokemuksia ja saadaan tietoa siitä, miten sijaislapset mahdollisesti oireilevat. Lapsen pelko, suru ja viha omista koettelemuksista nousevat pintaan ennemmin tai myöhemmin, Luoma kertoo.

– Tietyllä tavalla sijaisvanhemmuus on elämistä lasikaapissa: perhe avaa ovensa viranomaisille.

Perheen valmiuksien ja sijaislapsen tarpeiden täytyy vastata toisiaan.

– Me etsimme lapselle perhettä, emme perheelle lasta.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.