Mainos

Lukijoiden kokemukset poliisista: Juoksin raiskaajaa karkuun, poliisit pyysivät vain tekemään ilmoituksen

Studio55.fin lukijat kertovat, millaista kohtelua he ovat saaneet poliisilta.

Raiskaaja kintereillä, poliisi ei auttanut

Eräänä iltana 15 vuotta sitten koputin raiskaaja kintereilläni poliisiauton ikkunaan. Poliisit vain pyysivät, että menisin tekemään ilmoituksen poliisiasemalle. Juoksin sitten hädissäni raiskaajaa karkuun nuorisojoukon keskelle. Olin humalassa, mutta ei sen pitäisi olla peruste olla auttamatta.

Poliisiauto ajoi melkein päälle suojatiellä

Olen asunut uudella paikkakunnalla nyt pari vuotta. Ensimmäisenä vuonna näin poliisiauton rikkovan liikennelakia tai muuten ajavan törkeästi kuusi kertaa. Kerran olisin suojatielle astuessani jäänyt poliisin alle, ellen olisi itse hypännyt takaisin. Kuski ei edes yrittänyt jarruttaa. Valitettavasti matkassani ei ollut kameraa eikä kynää, että olisin saanut dokumentoitua tilanteet. Luulen, että kuski oli kaikissa tapauksissa sama.

Koira puri, poliisilla kesti tunti saapua paikalle

Olin kävelemässä mieheni kanssa, kun iso koira syöksyi päälleni. Se kaatoi minut ajotielle ja yritti purra kurkkuani. Kun pidin kättä edessäni, koira puri käsivarttani takin läpi. Koiran omistaja piteli remmistä, mutta ei ilmeisesti mahtanut mitään. Lopulta koira irrotti otteensa, kun mieheni löi sitä isolla kepillä päähän.

Soitimme paikalle ambulanssin ja poliisin. Poliisia odottelimme liki tunnin. Siihen mennessä koira isäntineen oli jo kaukana. Vähennetään vaan vielä lisää poliiseja, niin saadaankin odotella jo kaksi tuntia. Tapauksemme käsittely jäi tähän – poliisi ei totea muuta kuin "juu, on tainnut koira purra".

Joutui kiristyksen uhriksi, poliisi ei tehnyt edes esitutkintaa

Tein rikosilmoituksen eräästä lomaosakevälittäjästä, jonka uhkailut olivat tallessa sähköpostissani. Poliisi päätti jättää esitutkinnan tekemättä, vaikka lain mukaan kiristys ja kiristyksen yrityskin ovat tuomittavia tekoja. Välittäjän nettisivujen perusteella hämäräperäinen toiminta jatkuu. Oma ilmoitukseni onneksi sentään pelästytti hänet niin, että hän veti myynti-ilmoitukseni pois eikä lähettänyt perään mitään laskua.

Kaaharit häiritsevät kotirauhaa

Asumme vilkkaasti liikennöidyn risteyksen kohdalla, jossa kadunpätkät kaasutellaan täysillä ja liikennevaloissa kokeillaan, kenen pyörästä lähtee suurin ääni. Karmea katuralli jatkuu kaiket illat pitkälle aamuyöhön. Rätinää ja pärinää ja moottorien tahallista ulvottamista on kestänyt koko kesän. Luulisi, että näiden häirikköjen viritetyt vempaimet kuuluisivat poliisilaitoksellekin asti, koska se sijaitsee vain parin kadunkulman päässä.

Meillä ei ole ilmastointia, ja iltaisin olisi mukava tuulettaa ja nukkua ikkunat ja parvekkeen ovi auki. Työtä tekevien ihmisten kuuluu saada kunnon yöunet. Olemme olleet monesti hermoromahduksen partaalla.

Tylyttivät epätietoista äitiä

Minua kohdeltiin kerran poliisiasemalla huonommin kuin rikoksen tekijöitä. Poikani oli kutsuttu paikalle hänen oltuaan spray-maalilla maalanneiden porukoiden mukana. Menin hoitamaan hänen asioitaan. Kokemus oli suorastaan itkettävä.

Poliisimies ei suostunut tekemään asiani eteen yhtään mitään, koska pojasta ei loppujen lopuksi ollutkaan merkintää papereissa. Etsin netistä esimiestä, ja sain lopulta jonkun soittamaan minulle takaisin. Soittajan puhetyyli ei ollut aikaisempaa parempaa, ja moittimisen kohde olinkin minä: jos minulla ei kerran ole tarkkoja tietoja asioista, niin mitä menen heiltä kyselemään!

Hajuhaitoista eroonpääsy kesti

Minun ja naapureideni koteihin tunki 1990-luvulla liuottimien haju, josta teimme kaksi tutkintapyyntöä poliisille. Pääsimme hajuista eroon vasta toisen ilmoituksen jälkeen. Liouttimien viemäriin laskun takana oli kunnanjohtajan hyväksymä yrittäjä. Ymmärsin, että poliisi ei ollut asioista ajan tasalla.

Lukijoilla oli myös hyviä kokemuksia poliisista:

Erinomaista apua sureville

Syöpää sairastanut mieheni kuoli kotona viime talvena. Minun piti soittaa poliisi paikalle, koska mieheni ei ollut sillä hetkellä kirjattuna missään hoidossa. Todella upeat nais- ja miespoliisi tulivat luoksemme elämäni kauheimmalla hetkellä. Heidän suhtautumisensa oli hyvin myötäelävää. He kuuntelivat empaattisesti, kun minä ja muut läheiset purimme suruamme. Asian selvittäminen hoitui muutenkin mallikelpoisesti.

Poliisi kävi tarkistamassa voinnin

Sain helmikuussa aivoverenvuodon, josta toivuin täysin. Tyttäreni kuitenkin säikähti tapausta niin, että soitti kerran hädissään poliisit katsomaan, miksi minuun ei ollut saanut yhteyttä koko päivänä. Puhelimeni oli vain mennyt jumiin laittaessani hänelle aamuviestin. Kaiken lisäksi nukun sikeästi, enkä ollut herännyt ovikellon soittoon. Olen tyytyväinen, että poliisi otti tosissaan toisella paikkakunnalla asuneen tyttäreni hädän.

Studio55.fi

Kuvat: Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.