Mainos

Lukijoiden karut kokemukset: Näin humalassa on tullut töpättyä

Kysyimme lukijoiltamme kokemuksia humalassa töppäilyistä ja viinan kiroista. Juopumus oli johtanut niin ihmissuhdeongelmiin kuin aivotärähdyksiinkin, ja katumusta aiheutti myös juominen lasten läsnäollessa. Lue, millaisia tarinoita kyselyymme kertyi.

Kerran kävelin ravintolasta kotiin tukevassa humalatilassa. Ajattelin pääseväni perille nopeammin jos juoksen. Juoksu keskeytyi kuitenkin ennen aikojaan törmätessäni pankin tiiliseinään. Kaaduin maahan ja menetin tajuntani, ja seuraavana päivänä lääkäri totesikin minulla aivotärähdyksen. Eipä ole tuon jälkeen pahemmin tullut juotua.

Vaihdoin jouluviikolla Sölvesborgista Södertäljeen Scanialle töihin. Majoitus oli Svalänge B:n pokamiesparakissa. Jouluvarusteluni oli virolainen ruisleipä, margariinirasia ja 0,7 litran pullo Absolutia.

Aattoillan mittaan ajauduin naapurihuoneen kahden suomalaisen autokuskiksi, vaikka olin päissäni. Vein kaverin minulle vieraan kaupungin toiselle puolelle naisiin. Palatessani pääkatua pitkin noin klo 20 tienoissa tuli vastaan pääkadun kielletyn ajosuunnan merkki. Vedin Saabista kaikki vasempaan päätyen merkkitolppaan.

Konepelti pamahti pystyyn joten ensi säikähdys sokeutumisestani oli onneksi väärä. Kävin kerrostalon pihassa tarkastamassa, ettei öljyjä eikä nesteitä valu ulos.

Yritin suunnistaa parakille mutta oudossa ympäristössä ympäripäissäni en osannut. Ajoin ainakin kuuden sillan yli vaikka kaupungissa oli vain kaksi. Lopulta sammuin rautatiesillan alle, josta heräsin oksentaen yöllä kello kahden tietämissä. Parakki oli parin sadan metrin päässä.

Aamulla oli krapula, morkkis ja pelko perseessä, että tulevatko pollarit tervehtimään. Saabin keula maksoi noin 30 tunnin nettopalkan verran. Olipa ikimuistoinen joulu!

Ex-työnantajani, keskisuuren teollisuusyrityksen toimitusjohtaja, oli tulossa lentokoneella Keski-Euroopasta liikematkaltaan. Seuraavassa penkkirivissä selän takana istui suomalainen känni-ääliö, joka lentomatkan aikana yritti nousta ylös WC:hen mennäkseen. Mies punnersi ylös istuimeltaan - ja oksensi koko vatsalaukkunsa sisällön suoraan ex-työnantajani niskaan ja päälle.

Sorruin perustyhmyyteen kun olin pääsiäisenä laskettelukseskuksen ravintolassa. Tapasin mielenkiintoisen ihmisen helsinkiläisestä miesseurueesta, joka tarjoili kohteliaasti drinkkejä. Siinä sitten drinkkien lomassa juovuin liikaa ja muisti meni, enkä edelleenkään muista mitään ravintolasta lähdöstäkään.

Seuraavana aamuna iski kauhea morkkis, koska heräsin aivan muualta kuin oman tyttökaverin vierestä. Oli kauhea kokemus kohdata oma rakas poikaystäväni seuraavan päivän iltana. Pilasin hyvän suhteen, mikään ei ole ollut samaa sen jälkeen. Hävettää vieläkin.

Paljon on kokemuksia pitkän elämän sekä avioliiton ajalta, edesmennyt veljeni ja vielä elävä mieheni kuuluvat suurkuluttajiin. Monenlaista harmia on tullut vastaan. Nuoruudessani ei naiset yleensä ryypänneet, ja siksi olinkin jo paljon yli 25-vuotias kun itse tutustuin alkoholiin. Lapset olivat pieniä ja taskurahaa saadakseni jaoin päivälehteä aamuisin.

Kerran kesällä olimme ystävärouvan kanssa kasinolla ja mukavaa oli. Tulin kotiin aamuyöllä aika tuiterissa varmaan, mutta lehteä täytyi lähteä jakamaan. Onneksi mies oli kotona selvin päin ja lähti auttamaan. Alkumatka oli aika hankalaa, mutta onneksi pää selvisi vähitellen ja lehdet tuli jaettua.

On tullut töppäiltyä. Nyt olen vähentänyt alkoholin käyttöä. En tunne jääväni mistään vaille. Kun lapsenlapset ovat meillä en pidä siitä, että mamma ja pappa juovat niin että luonne ja olemus muuttuu. Lapsilla pitää olla turvallinen olo isovanhempien luona. Kaduttaa, että tuli omien lasten ollessa pieniä otettua vähän liikaa.

Oli vappu. Olin laittanut ihastukselleni viestiä juhlista, toiveenani viettää yhteinen kuuma yö. Hänestä ei kuulunut mitään, joten kävelin kotiin tuhannen tuiskeessa kiroten koko miehen alimpaan helvettiin ja itkien hysteerisesti ystävättäreni olkapäähän. Karmea totuus paljastui aamulla, kun tajusin krapulapöhnässäni että mies oli vastannut melko piakin viestiini, mutta olin ollut liian päissäni katsoakseni puhelimeen.

Joensuussa 1980-luvulla karkasi juominen ja juottaminen niin yksityisiltä ihmisiltä kuin yrityksiltä. Siellä juotiin ja pelkästään juotiin kun oli ilmaista. Esimerkiksi pankit harrastivat tätä. Muistan kuinka eräissä juomingeissa putosin yhtäkkiä polvilleni, ja loppua en sitten muistakaan.

Humalassa olen iloinen seuraihminen, mutta muisti helposti katkeaa. Selvin päin olen mieluusti hiljaa rauhassa. Kadulla tulee usein vastaan ihmisiä, joita sitten hatarasti muistan. He ihmettelevät, että mikä minua vaivaa kun olen niin hiljainen enkä ollenkaan iloinen ja puhelias niin kuin silloin eräänä iltana kosteassa seurassa.

Rakkautta kesti 7 vuotta, kunnes ymmärsin, että toinen osapuoli rakasti viinaa enemmän kuin minua. Se on ollut kipeä paikka vuosikymmenet.

Studio55.fi

Kuvat Colourbox.com

Mainos

Osallistu keskusteluun

Uusimmat: Studio55.fi

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.